Asteroid
Asteroid (amuižgrek.: ἀστεροειδής asteroeidis «tähthan pojav», ἀστήρ astir «tähtaz» + εἶδος eidos «nagu, irdnagu, lad») om Päiväižen sisteman pen' relätivižikš taivhaline hibj, likkub orbitadme Päiväižes ümbri.
Asteroidad oma penemb znamasižikš mi planetad massan i suruziden mödhe, oma väranke formanke, atmosferata, hot' voib olda kaimdajid. Mülüdas Päiväižen sisteman peniden hibjoiden kategorijha.
Peniden planetoiden keskusen andmusiden mödhe (AÜV), vn 2017 sulakun 1. päiväle löutihe 729 626 pen't hibjad, sidä kesken vl 2016 löutihe 47 034 pen't hibjad. Vn 2017 11. sügüz'kud lugetihe 739 062 objektad andmuzbazas, niiden kesken 496 915 objektad tarkoikti märitud orbitanke i oficialiženke nomeranke, enamba mi 19 tuhad vahvištadud oficialižikš nimenke-ki. Ezimeletadas, miše kaik voib olda 1,1..1,9 mln objektoid enamba mi ühten kilometran surtte Päiväižen sistemas. Nügüd'aigan tetabiden asteroidoiden enambuz om keskitadud asteroidoiden vönes, se sijadase Marsan i Jupiteran orbitoiden keskes.
Toižendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Klassificiruidas asteroidoid niiden orbitan pirdoiden i kuvastajan päiväižvauktusen nägujan spektran (klassad latinan kirjamenke) mödhe. Kaikiš enamba levitadud asteroidad oma C-klassan, ottas koume nelländest tetabiden keskes, hil'nik enambištub niiden spektras, sid' S-klassan (ola, asteroidoiden 17 %) i M-klassan (metalližed, jättud enambuz).
Asteroidan läz Mad orbit mülüb Man orbitan ellipsha täuzin.
Järgenduz suruden mödhe:
| D | 100 m | 300 m | 500 m | 1 km | 3 km | 5 km | 10 km | 30 km | 50 km | 100 km | 200 km | 300 km | 500 km | 900 km |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| N | 25 000 000 | 4 000 000 | 2 000 000 | 750 000 | 200 000 | 90 000 | 10 000 | 1100 | 600 | 200 | 30 | 5 | 3 | 1 |
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst] |
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |