Birbincpu

Birbincpu
Birbincpu
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta) Klass: Kaksidülehtesižed (Dicotyledones) Kund: Mal'pigiiänikoižed (Malpighiales) Sugukund: Raidaižed (Salicaceae) Heim: Raid (Salix) Erik: Birbincpu
Latinankel'ne nimi
Sálix fragílis L., 1753
Sistematik Vikierikoiš Kuvad Vikiaitas ITIS 22535 NCBI 77063

Birbincpu (latin.: Salix fragilis) om lehtezpun erik. Mülütadas Raidaižed-sugukundha. Erased tedomehed lugetas erikod gibridižeks: Salix ×fragilis = Salix alba × Salix euxina.

Leviganduz

Eziauguine areal om Evrop i Päivlaskmaine Azii. Ištutadas dekorativižeks kazmuseks kaiked mail'madme, om introduciruidud erikoks Afrikas, Avstralijas i Pohjoižamerikas.

Navedib nepsoid savekahid süvid mahusid. Kazvab jogiden, järviden i uitoiden randoidme, luhtoiš, nepsoiš tahoiš, no ei sodunuziš.

Ümbrikirjutand

Kümnevozne pu sase 15..20 metrad kortte i 6..8 metrad diametral. Eläb 75 vodhesai. Kron om levedladvaine kangazpertinvuitte. Kor' om burhahk mujul, süvidenke haugelmasidenke tüvel. Änikusen nimituz om birbas'jad i lambhaine.

Birbvicad nimitasoiš mugažo birbinceižed i birbingäižed, ned oma oiktad pal'had loštajad, ruzan vai olivpun mujun, kändasoiš dropkikš (räbedoikš) alusel elon nellän voden jäl'ghe. Lehtesed oma kaidad, lanktas maha sügüzel vihandad vai pakuižed.

Kävutand

Aigaline medenkandai kazmuz. Kävutadas kor't dubindsubstancijaks. Kazvatadas stepin rajoniš kävutamha poltuseks i lendamha sauvusid heredan šingotesen i lujan pakaiženvastaižusen tagut.

Kacu mugažo

• Birbincpühäpäiv