Mine sisu juurde

Elektronik

Vikipedii-späi
Nügüd'aigaižed elektronižed komponentad (radiodetalid) paindud platal, surenke integraliženke shemanke päks

Elektronik (grek.: Ηλεκτρόνιο lektronio-sanaspäi «elektron») om tedon i tehnikan sarak, kudamb om otnus erazvuiččiden elektroladimiden sädandha i kävutandha. Niiden rad otab aluseks elektroniden (henegiden täutkenke) koncentracijan vajehtust i sirdandad vakuumas, gazas vai koviš kristalližiš hibjoiš, mugažo kävutab toižid fizižid nägusid. Nimitadas elektroladimišt-ki elektronikaks lühüdas.

Elektronikan sarakod: kodielektronik i mikroelektronik. Fizik i energetik ümbrikirjutadas elektronikad.

Elektrusen i elektromagnetizman avaiduz da tedoiduz, radion löuduz märhapanihe elektronikan šingotest. Radiooigenduzladimed saiba avarod kävutandad, ezikät laivoiš i sodatös, ka elementine baz tegihe tarbhaižeks niiden täht, elektronik libui sen bazan sädandan i tedoidusen processaspäi. Ezmäižen pol'ven elementine baz oti elektronižid lampoid aluseks, i vakuumelektronik šingotihe. Ladimiden znamasižed suruded i kulutandan korged vägevuz azotiba penenijoiden ladimiden sädandad, sen tagut kovan hibjan elektronik sündui diodoiden i tranzistoroiden bazal. Edesine elektronikan šingotez oli i om kompjuteroihe sidodud, nügüd' digitaline elektronik vajehti analogelektronikad peniš ladimiš. Märičendtehnikan šingotez kaimdab elektronižiden komponentoiden sädandad rattemata.

Elektroladimiden uskoližuz panese ičeze ladimen i elektrovaratoitandan uskoližusišpäi. Ičeze ladimen uskoližuz rippub elementoiden, niiden ühtenzoitusiden i sheman uskoližusespäi. Grafižikš elektroladimiden uskoližuz ozutase murendusiden koumepalaižel koveral (murendusiden lugun funkcii kävutandan aigaspäi): ezmäi murendusiden lugu poleneb, kahtendel pordol se lugu stabiliziruiše, koumandel pordol murendused ližadudas kaikenaigašti ladimen täudhe murendushesai.



Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.