Gil'bert David

Gil'bert David
saks.: David Hilbert
David Gil'bert vl 1912
radmižen toižend:	matematikanmez', õppejõud, filosof, fizikanmez', loogik, philosopher of mathematics
sündundan dat:	23. vilukud 1862
sündundan sijaduz:	Kaliningrad, Preisimaa provints[d], Preisi kuningriik[d]
valdkund:	Preisi kuningriik[d]  Germanijan imperii  Weimari vabariik[d]  Kolmas Riik[d]
kolendan dat:
kolendan sijaduz:	Göttingen[d], Kolmas Riik[d], Saksa Riik[d]
tat:	Otto Hilbert[d]
Gil'bert David VikiAitas
Om sädusid VikiPurtkiš

David Gil'bert (saks.: David Hilbert [ˈdaːvɪt ˈhɪlbɐt]; sünd. 23. viluku 1862, Königsberg, Prussii — kol. 14. uhoku 1943, Göttingen, Germanijan imperii) oli saksalaine universaline matematikantedomez'.

Tedotond

Gil'bert nimiti da šingoti äi alusenpanijoid teorijoid matematikan sarakoiš. Kaikiš tetabad oma: hänen ezmäine täuz' Evklidan geometrijan aksiomatik, i Gil'bertan avaruziden teorii — nügüd'aigaižen funkcionaližen analizan üks' alusišpäi. Hän tegi suren tondon invariantoiden teorijha, mugažo nenihe sarakoihe: ühthine algebr, matematine fizik, integraližed tazostused, matematikan alused. Andoi kaikuččele sarakole ičeze elon märitud pordod.

Gil'bertan radod abutiba šingotada severz'-se uzid tedoid, niiden keskes oma kvantine mehanik, gazoiden kinetine teorii, matematine logik.

Tedomehen töd-käzikirjutused mülütiba äi petusid, oli jüged vaumita niid pästandale. Tedotöd geometrijan, logikan i matematikan alusiš oma kogotud da paindud.

Biogafii

David oli sündnu Otto Gil'bert-sudijan kanzha, openui Königsbergan universitetas vll 1880−1885. Vahvišti dissertacijad invariantoiden teorijas i vspäi 1886 radoi matematikan professoran-opendajan Königsbergas. Vspäi 1892 tedomez' oli nainu, Kete Jeroš oli hänen ak (saks. Käthe Jerosch, 1864−1945), üks'jäine Franc-poig oli läžui (meletoi).

Vspäi 1895 professor eli da radoi Göttingenan universitetas 35 vot, äjad tetabad matematikantedomehed sirdiba verhiže maihe nacistoiden tulendan jäl'ghe. Vl 1900 publikoiči 23 probleman nimikirjutest, pätihe sidä kaikel mirul 20. voz'sadan aigan. Vspäi 1902 Gil'bert radoi mugažo «Mathematische Annalen»-tedoaiglehtesen redaktoran. Vspäi 1922 tedomez' tahtoi formalizuida kaik matematikad, no vl 1931 Kurt Gödel' ozuti sen tahton voimatomut, todesti teoremad.

Homaičendad

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.