Hohol'

Hohol'
Hohol'
Tedoklassifikacii
Valdkund: Živatad Tip: Sel'gjäntkeižed (Chordata) Klass: Pal'csuugaižed kalad (Actinopterygii) Heimkund: Korehenvuiččed (Osmeriformes) Sugukund: Korehižed (Osmeridae) Heim: Hoholid (Mallotus) Erik: Hohol'
Latinankel'ne nimi
Mallotus villosus (Müller, 1776)
Sistematik Vikierikoiš Kuvad Vikiaitas ITIS 162035 NCBI 30960

Hohol' (latin.: Mallotus villosus) om merikala, mülüb Korehenvuiččed-sugukundha (latin.: Osmeridae).

Leviganduz

Putub meres läz Pohjošt polärišt pirdad — Jävaldmeren eläbas zonas, Atlantižen i Tünen valdmeriden pohjoižiš viluveziš (sidä kesken Sahalin-sarenno). Kudondaigan kova tullei voib tactä hoholid mererandale i katta sen äjid kilometrid Venäman Edahaižen Päivnouzman suves. Kala sase Korejhasai i AÜV:oiden pohjoižpäivnouzmhasai arealan suves.

Erased-se tedoidajad erištadas alaerikoid: hohol' ičeksaz Mallotus villosos villosus Müller, 1776 i tünvaldmerine hohol' Mallotus villosus catervarius Pennatt, 1784.

Ümbrikirjutand

Kala kazvab meros vaiše. Hibjan piduz 25 santimetrhasai, veduz 52 grammhasai, elon igä om kümnehe vodhesai. Suguküpsnend oleskeleb kaks'-koumevoččes igäs, ižačud vodes möhemba, mi emäčud. Hoholin somuz da hambaz om hen. Sel'g om olivanpun da vihandan mujun polhe, kül'ged i pök oma hobedakahad. Möukun palaine om pakuižvauvaz hen, 0,5..1,2 mm diametral. Vizud lähttas kahesandel päiväl vedhe +12 C° lämudenke i 55-ndel päiväl veden lämudel 0 C°. Hohol' sötlese planktonan rakanvuiččil živatoil.

Ižačun kül'giš somusen palaižiden rived oma karvusen pojavan krepindanke.

Kala tuleb randoile i jogiden estuarijoihe vaiše kudondaigan, se oleleb kerdan vai kaks' kerdad elos. Hohol' mäneb kudondale jogensuihe sur'kuluil joukuil, kevädel-sügüzel sijidme. Äi hoholid pölištub kudondaigan.

Kävutand

Hoholin vozne saliž mail'mas vll 1950−2010 (tonnad)

Pütas kalad kudondaigan jäl'ghe. Mail'man vozne saliž sase ühthe millionad tonnoihesai, ületi kaht millionad tonnoid vll 1975−1985. Ottas dietižeks söndtavaraks: äi vitaminoid i mikroelementoid (niiden kesken jod), kebnad sömänsulatusele vauktušed (massan 23 procenthasai), poleneb holesterinad olendad veres, om vähemb kalorijoid lihan rindataden.

Pidab räkištada kalad hüvin edel söndad, i paremba keitta hoholid, sikš miše voib olda äi madoid-parazitoid hözötadud-savukurdüd kalas.