Hohol'

Vikipedii
Hohol'
Hohol'
Hohol'
Tedoklassifikacii
Valdkund: Živatad
Tip: Sel'gjäntkeižed (Chordata)
Klass: Pal'csuugaižed kalad (Actinopterygii)
Heimkund: Korehenvuiččed (Osmeriformes)
Sugukund: Korehižed (Osmeridae)
Heim: Hoholid (Mallotus)
Erik: Hohol'
Latinankel'ne nimi
Mallotus villosus (Müller, 1776)

Wikispecies-logo.svg
Sistematik
Vikierikoiš

Commons-logo.svg
Kuvad
Vikiaitas

ITIS 162035
NCBI 30960

Hohol' (latin.: Mallotus villosus) om merikala, mülüb Korehenvuiččed-sugukundha (latin.: Osmeridae).

Leviganduz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Putub meres läz Pohjošt polärišt pirdadJävaldmeren eläbas zonas, Atlantižen i Tünen valdmeriden pohjoižiš viluveziš. Kudondaigan kova tullei voib tactä hoholid mererandale i katta sen äjid kilometrid Venäman Edahaižen Päivnouzman suves. Kala sase Korejhasai i AÜV:oiden pohjoižpäivnouzmhasai arealan suves.

Tuleb randoile i jogiden estuarijoihe vaiše kudondaigan, se oleleb kerdan vai kaks' kerdad elos. Hohol' mäneb kudondale jogensuihe sur'kuluil joukuil, kevädel-sügüzel sijidme. Äi hoholid pölištub kudondaigan.

Ümbrikirjutand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kala kazvab vaiše meros. Hibjan piduz 25 santimetrhasai, veduz 52 grammhasai, elon igä om kümnehe vodhesai. Suguküpsnend oleskeleb kaks'-koumevoččes igäs, ižačud vodes möhemba, mi emäčud. Hoholin somuz da hambaz om hen. Sel'g om olivanpun da vihandan mujun polhe, kül'ged i pök oma hobedakahad. Möukun palaine om pakuižvauvaz hen, 0,5..1,2 mm diametral. Vizud lähttas kahesandel päiväl vedhe +12 C° lämudenke i 55-ndel päiväl veden lämudel 0 C°. Hohol' sötlese planktonan rakanvuiččil živatoil.

Ižačun kül'giš somusen palaižiden rived oma olmas karvusen pojavan krepindanke.

Kävutand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Pütas kalad kudondaigan jäl'ghe. Mail'man vozne saliž sase 1 mln tonnoihesai, ületi 2 mln tonnoid vll 1975−1985. Ottas dietižeks söndtavaraks: äi vitaminoid i mikroelementoid (sidä kesken jod), kebnad sömänsulatusele vauktušed (massan 23 procenthasai), poleneb holesterinad olendad veres, vähemb kalorijoid lihan rindataden.

Pidab räkištada kalad hüvin edel söndad, i paremba keitta hoholid, sikš miše voib olda äi madoid-parazitoid hözötadud-savukurdüd kalas.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]