Honkong

Vikipedii-späi
Honkong
香港 (Sängan) (kit.)
Hong Kong (angl.)
 Lidnanznam
 Flag
Valdkund Kitai
Eläjiden lugu (2021) 7,413,070 ristitud
Pind 2,754,97 km²
Honkong 香港 (Sängan) (kit.) Hong Kong (angl.)
Pämez' Län Čženjin
Telefonkod +852[1]
Aigvö UTC+8


Honkong (kit.: 香港 Sängan, kantonan paginan virkand [hœ́ːŋ.kɔ̌ːŋ], angl.: Hong Kong, britanine virkand [hɒŋˈkɒŋ], amerikaine [ˈhɒŋkɒŋ]), täuz' oficialine nimi om Honkongan eriline administrativine agj (kit.: 香港特別行政區 Sängan tebe sinčžencüi, angl.: Hong Kong Special Administrative Region), om Kitain pala. Se om Azijan rahaazjoiden znamasine keskuz da joudai port penidenke valdkundmaksoidenke.

Istorii[vajehta | vajehtada lähte]

Vozil 1841−1997 Honkong nügüdläižiš röunoiš oli Suren Britanijan kolonijal. Vl 1843 Viktorii-lidnan aluz oli pandud, nügüd' nece nimituz jäi läheližiden pohtan da mägenocan nimiš. Toižen mail'man sodan aigan territorii oli okkupiruidud Japonijan sodavägil vll 1941−1945.

Geografijan andmused[vajehta | vajehtada lähte]

Honkongan territorijan kart

Honkong sijadase Kitain suvipalas, Koulunan pol'sarel, kahtel surel sarel (Honkong i Lantau) da völ 260 pen't sart oma, Kitain Suvimeren randal. Lidnaspäi pohjoižpolehe om Šen'čžen' (ani röunan taga 33 km pitte), päivlaskmpolehe 60 kilometras om toine Kitain specialine administrativine agj — Makao.

Randanpird — 733 km[2]. Kaikiš korktemb čokkoim om Taimošan'-mägi, 958 m ü.m.t..

Klimat om subekvatorialine mussonine. Vihmsezonan aigan voib panda 500 mm sadegid kus. Ei oleskele manrehkaidusid, toroksäd oma paksud.

Lidnfartaloiden territorii otab penemb nelländest kaikes territorijaspäi, toižed agjan koume nelländest oma puištod.

Tobmuz[vajehta | vajehtada lähte]

Kaik om 18 administrativišt ümbrikod (angl.: district) Honkongas. Käskusištos de facto om severz'-se erižid lidnoid da žiloid, no niil ei ole administrativišt statusad i valdatusid, ned oma erazvuiččiden ümbrikoiden palad.

Ičeohjanduz om Honkong-territorijal tähäsai. Ičeze päkäskuz, Käskusenandai Nevondkund, ohjastuz ministrusidenke ratas Honkongas. Vn 1984 kožundkirjutesen mödhe, Sur' Britanii andoi ottud kortomha territorijad Kitaile znamoičendanke jätta territorijan käskusištod da ohjandusen formad vajehtuseta 50 vodeks.

Eläjad[vajehta | vajehtada lähte]

Vn 2011 rahvahanlugemižen mödhe territorijan ristitišt oli 7 071 600 elajad, vl 2014 — 7 112 688 eläjad. Kaikiš suremb Honkongan ristitišt om nügüd'.

Rahvahad (vn 2021 rahvahanlugemižen andmused): kitajalaižed — 91,6 %, filippinalaižed — 2,7 %, indonezijalaižed — 1,9 %, evropalaižed — 0,8 %, indijalaižed — 0,6 %, nepalalaižed — 0,4 %, toižed rahavhad — 2 %.

Ezmäižen kelen mödhe (2021): kitajan kelen kantonan pagin — 88,9 %, anglijan kel' — 4,3 %, kitajan kelen oficialine mandarin-pagin — 1,9 %, toižed keled — 4,9 %.

Transport[vajehta | vajehtada lähte]

Kundaline transport mülütab nenid toižendoid: metropoliten (MTR), elektrojonused (KCR), kaks'žiruižed tramvaid, irdaližed eskalatorad, ehtatimed.

Rahvahidenkeskeine civiline Honkong-lendimport[3] (kit.: 香港國際機場, mugažo Čheklapkok, HKG / VHHH, 71,5 mln passažiroid vl 2019, 4,5 mln tonnoid jüguid vl 2021) sijadase ratud sarel 14 km lidnan keskuzpalaspäi (Keskuzraudtestancijaspäi).

Lidnan nägud[vajehta | vajehtada lähte]

Honkongan ühthine nägu (2008)

Homaičendad[vajehta | vajehtada lähte]

  1. Makaospäi — 01.
  2. Andmused Honkongas vn 2014 heinkul Mail'man faktoiden kirjaspäi. — Cia.gov. (angl.)
  3. Rahvahidenkeskeižen Honkong-lendimportan sait (hongkongairport.com). (kit.) (angl.)

Irdkosketused[vajehta | vajehtada lähte]