Ibn Battuta

Ibn Battuta
arab.: مُحمَّد بن عبد الله بن مُحمَّد اللواتي الطنجي
radmižen toižend:	maadeavastaja, geograf, kirjutai, kartograaf, qadi, kaupmees, reisija, Islamic jurist
sündundan dat:	24. uhoku 1304
sündundan sijaduz:	Tanger[d], Marinid dynasty[d]
kolendan dat:	ок. 1368
kolendan sijaduz:	Fes, Marinid dynasty[d]
Ibn Battuta VikiAitas
Om sädusid VikiPurtkiš

Abu Abdullah Muhammad ibn Abdullah at-Tandži, om tetab enamba Ibn Battuta-nimenke (berber.: ⵎⵉⵙ ⵏ ⵡⵓⴱⵟⵟⵓⵟ Mis N Vubttut, arab.: ابن بطوطة‎ Ibn Battuta; sünd. 24. uhoku 1304, Tanžer, Marok — kol. 1368 vai 1369, Marok) oli berberine islamine matkadai i kalaidai torgovan. Ajeli Afrikan, Suvievropan i Azijan äjihe maihe, Bulgaraspäi Mombashasai, Tombuktuspäi Kitaihesai. Diktui «Lahj kaclijoile lidnoiden mel'heižtahoiš i matkoiden čudoiš»-kirjad vll 1354−1355 muštospäi i olnuziden tedotöiden alusel, ka ei tekoi tarkoikti, oli-k mez' Kitaiš. Ibn Battutan matkoiden ühthine piduz ületi 117 tuhad kilometrid, hän oleli 44 nügüdläižen valdkundan territorijal.

Biografii

Tuleban aigan matkadai oli sündnu arvostadud Abdallah al-Lavati-šeihan kanzha. Ezitatad libuiba berberižes lavata-heimospäi, se nägub kanzannimespäi. Om tetab vähän Ibn Battutan laps'aigas. Hän sai opendust medreses i zavodi hadžad Mekkhasai vn 1325 kezal. Sijaližed sodad i ozaitelemižed matkan aigan pidihe mest jäta znamasižiš lidnoiš, i hän saihe Egipthasai vaiše vn 1326 kevädel. Oleskeli Mekkas, sid' Lähižen Päivnouzmman lidnoiš i pördui Mekkha, kus sai fakih-arvod (jumalantedai).

Äi neičeižid putui matkadajale. Mez' nai ühesakuižen olendan aigan Mal'divad-saril, oti rauhan sultanan tütärt akaks. Memuaroiden kirjutandan jäl'ghe Ibn Battuta oli pandud käsköl kadin radsijha (šariatan sudii) Marokos.

Matkad

Jagadas matkoid koumeks pordoks:

• 1325−1332 (Afrikan pohjoine randišt, Lähine Päivnouzmma, Afrikan päivnouzmaine rand).
• 1332−1346 (Päivlaskmaine Azii, Keskuzazii, Suviazii, Kitai).
• 1349−1354 (Suvievrop, Pohjoine Afrik i Päivlaskmaižen Afrikan oazisad).

Ibn Battuta ümbrikirjuti kaikid maid täudeks lujas. Kätihe hänen kirjan fragmentad Evropan kel'he (latinan kel'he) ezmäižen kerdan vl 1818. Matkadajan kirjutesed anttas hüväd mel'kuvad 14. voz'sadan civilizacijan suren palan polhe, erasihe värihe i ottud velgha andmusihe kacmata.