Mine sisu juurde

Jalaim'

Vikipedii-späi
(Oigetud lehtpolelpäi Jalam)
Jalaim'
Jalaim'
Jalaim' (Ulmus rubra-erik)
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass: Kaksidülehtesižed (Magnoliopsida)
Kund: Rozänikoižed (Rosales)
Sugukund: Jalaimižed (Ulmaceae)
Heim: Jalaim'
Latinankel'ne nimi
Úlmus L.


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 19048
NCBI 24735

Jalaim' vai Jalam (latin.: Ulmus) om lehtpuiden heim Jalaimižed-sugukundas. Mülütab 40 erikod.

Levigandmižavaruz

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Heim erištui toižiš kazmusišpäi 20..40 mln vozid tagaz. Kazdas levedlehtesižiden mecoiden palaks päpaloin, mugažo kuššiden mecoiden zonan suves i keskuzpalas. Järghižed sarikod jalaimespäi oma harvad.

Pud küzudas väghišt mahust, navettäs allüviališt lujas. Erased erikod oma seižujad solačuil i kuivahkoil mahusil.

Venämas jalaim' kazvab evropižes palas tobjimalaz. Kazdas Kavkazan pautkil i Keskuzazijas mugažo. Jalaimed alištudas senüzile i travijoile gavedile, sikš Evropan i Amerikan äjad erikod oma kadomižen röunal.

Ümbrikirjutand

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Kaik erikod oma pil'vesenvastaižed, enamba kaiked alaigäižed kazmused, sid' kazdas hüvin täudel vauktusel i sädas varmdad kronad. Pu kazvab 40 metrhasai kortte, tüvi oleleb kahthe metrhasai sankte. Erasiden erikoiden elonform om penzaz.

Äikerdoitas jur'vezoil i semnil. Pun igä om 80..120 vot, elädas 400 vodhesai.

Ištutadas jalaimid puištoiš, ottas kävutamižhe landšaftan čomiteseks. Anttas norid vezoid kabjživatoile sötkeks. Kor' mäneb dubindsubstancijaks i mujutimikš.

Pumaterial seižub vet vaste, no vaiše kontaktata mahusenke.

Valitud erikod

[vajehta | vajehtada lähtetekst]