Mine sisu juurde

Kažinvuiččed

Vikipedii-späi
Kažinvuiččed
Kažinvuiččed
Kažinvuiččiden erazvuiččend
Tedoklassifikacii
Valdkund: Živatad
Tip: Sel'gjäntkeižed (Chordata)
Klass: Imetaiživatad (Mammalia)
Heimkund: Lihansöjad (Carnivora)
Sugukund: Kažinvuiččed
Latinankel'ne nimi
Felidae (Fischer-Waldheim, 1817)


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 180580
NCBI 9681

Kažinvuiččed (latin.: Felidae) om živatoiden sugukund Lihansöjad-heimkundaspäi. Mülüb Kažinvuiččed-alaheimkundha.

Kaikiš enamba specializiruidud lihansöjad živatsötken samižele homaičematoman varastandan abul, sabustadas sališt harvemba.

Tetas 40 eläbad erikod kahtes alasugukundas: sured kažid kahtenke heimonke (mahttas äraita) i pened kažid (11 heimod). Erikoiden keskes oma kaži, il'bez, leopard, gepard, lev, tigr.

Ümbrikirjutand

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Täuz'kaznuziden kažinvuiččiden mass i suruded oma erazvuiččed lujas: 35 sm i ühtes kilogrammaspäi kodikažil 3,8 metrhasai i 300 kilogrammhasai amuran tigral. Lopused oma sor'melkävujad, viž sor'med om ezilopusil, nell' tagalopusil. Kaikil erikoil künzad vedadas lopusen südäimehe päiči gepardas i sumatran kažiš. Om penemb hambhid (28..30) mi toižil lihansöjil, sen tagut kärz om lühüd i pä nägub kehkralaz. Kel' om ogahikaz, se abutab kažinvuiččile heitta lihad luišpäi da puhtastada karvad.

Händ om pit'k erikoiden enambusel. Karvan muju om hahkaspäi ruskedburhasai, om šoiduid, läipid, čokkoimid tobjimalaz. Karvankate om madal, pohjoižen i mägiden erikod oma karvakahambad. Mujandelimiden keskes kulemine i nägemine oma teravamba, nüh om vällemba. Kaži voib kulda korktembid kulundoid (80 kHc) mi ristit (20 kHc).



Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.