Katoline jumalankodikund

Katoline jumalankodikund (latin.: Ecclesia Catholica), se-žo Riman katoline jumalankodikund (latin.: Ecclesia Catholica Romana), om hristanuskondan kaikiš järedamb jumalankodikund mail'mas 1,25 mlrd polenpidajidenke.

Nimituz libub amuižgrek.: καθ όλη kath ola-sanoišpäi «kaikedme ünäižedme», katoline-termin kävutase 2. voz'sadaspäi meiden erad. Katoline jumalankodikund kogoneb latinižes jumalankodikundaspäi i 23 päivnouzmaižkatoližes jumalankodikundaspäi. Mail'man keskuz sijadase Vatikan-valdkundas Rim-lidnan südäimes. Službad mändas latinan kelel i rahvahaližil kelil. Ottas kävutamižhe grigorianišt kalendarid päpaloin, erased päivnouzmaižkatoližed kundad — julianišt. Katoline jumalankodikund lugeb kaiked hristanuskondan istorijad ičeze istorijaks edel vn 1054 erigoitust ortodoksižes hristanuskondaspäi.

Jumalankodikundan administracii om Pühä Valdištim (latin.: Sancta Sedes), se mülütab nenid aluzkundoid: Rimalaine Papa (Vatikanan pämez') i Riman kurii. Ohjastusen kollegialižuz jätktase apostoloiden aigoišpäi. «Kanonižen oiktusen kodeks»-dokument om sätud jumalankodikundan päkäskuseks. Ideologii om katolicizm.

Jumalankodikundan elo om sekulärizuidud valdkundaspäi, pühän radnikoičendan koume märad: arhijerei, pap', diakon. Nened arvod oma jumalankodikundan ijerarhijas, ozitesikš: kardinal, arhiepiskop, primas, mitropolit, prelat, abbat, mugažo ordinarii, vikarii, koadjutor. Territorialižed ühtnikad (penembaspäi) oma tulend, dekanat, abbatuz, vikariat, ekzarhat, prefektur, administratur, diocez (eparhii), arhidiocez (arhieparhii). Mitropolii om eparhijoiden i arhieparhijoiden ühtištuz, mitropolijan i arhieparhijan keskuz om se-žo lidn.

Francisk om valitud da radab Rimalaižeks Papaks vs 2013 keväz'kun 13. päiväspäi.

Homaičendad

Irdkosketused

Pühän Valdištmen oficialine sait (vatican.va). (latin.) (ital.) (angl.) (saks.) (isp.) (fr.) (port.) (arab.) (kit.)
Katoližen jumalankodikundan strukturan sait (catholic-hierarchy.org). (angl.)

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.