Mine sisu juurde

Kerakapust

Vikipedii-späi
Kerakapust
Kerakapust
Kerakapust f. alba
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass: Kaksidülehtesižed (Dicotyledones)
Kund: Kapustänikoižed (Brassicales)
Sugukund: Kapustižed (Brassicaceae)
Heim: Kapust (Brassica)
Erik: Linmakapust (Brassica oleracea)
Latinankel'ne nimi
Brássica olerácea var. capitata L.


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 526962
NCBI 3716

Kerakapust (latin.: Brassica oleracea var. capitata) om kaks'vozne heinäsine (nägub kahtendel vodel) kazmuz, Kapust-heimon Kapustižed- (latin.: Brassicaceae), vai Ristänikoižed-sugukundan (latin.: Cruciferae) Linmakapust-erikon maižanduztoižend.

Kazvatand[vajehta | vajehtada tekst]

Formad: acuta (vihand), alba (vauged) i rubra (purpurine). Kazvatadas taimnil kaikid aigaližid sortuid i möhäižid sortuid tobjimalaz. Küzub äi vet da nepsut kazvatandan aigan. Obrättas satust valiten küpsid keroid enamba mi 1 kg vedutte. Vegetacine pord: aigaližed sortud — 70..130 päiväd, keskmäižed sortud — 125..175 päiväd, möhäižil sortuil 153..245 päivest. Piidab heitta jändusid hüvin i vajehtada pöudon sijad joga vodel polenemha kapustan travijoid. Kazvatadas kahtendel vodel semnihe näht, voib änikoita mahuseta eskai, ani keraspäi.

Tarbhaine maižanduzkul'tur mail'madme. Voib kazvatada venos vönes, mugažo tropižes vös viluaigan vai mägiarvoimižiš. Mail'man satuz oli 71,2 mln tonnoid vl 2016, päkazvatajad oma Kitai (33,3 mln t), Indii (8,8), Venäma (3,6), Suvikorei (2,5) i toižed järedad mad.

Kävutand[vajehta | vajehtada tekst]

Südäimen veresad lehtesed oma dietine vaumiž sömprodukt, ned mülütadas C-vitaminad i mineraližid solid. Spravitadas südäikohtun kibuid päiči erasiš-se soliden läžundan statjoiš. Nat' i kapustlučud mändas sötkeks kodiživatoile.

Kapustan ümbriradmine: hauttud kapust, muiged kapust, kapustkeitoz.

Kacu mugažo[vajehta | vajehtada tekst]

Homaičendad[vajehta | vajehtada tekst]