Kitain sur' sein

Kuvatud kartal seinän sauvomižen istorii

Suren seinän üläh

Kitain sur' sein (kit.: 長城 / 长城, pin'jin' Chángchéng, sana sanha: «Pit'k sein» vai kit.: 萬里長城 / 万里长城, pin'jin' Wànlǐ Chángchéng, sana-sanhal'ne känduz: «Pit'k sein 10 tuhad liden pitte») — kaikiš järedamb arhitekturine muštnik mail'mas. Sein seižub Kitain pohjoižes, se om 8851,9 km pitte sarakoidenke (toižid andmusiden mödhe — 21 196 km). Sauvomine vedihe 3. voz'sadaspäi edel m.e. 1644 vodhesai. Sein om kaitud valdkundal, mülüb UNESCO:n Mail'man kul'turjäl'gusiden objektoiden nimikirjuteshe.

Seinän rahvahaline nimituz — «maine drakon» — om kosketusiš kävutadud sauvondmaterialoidenke.

Istorii

Toradajiden Valdkundoiden aig

Lödud savespäi seinän ezmäižiden paloiden sauvomine zavodihe 3. voz'sadal edel m.e., Toradajiden Valdkundoiden aigan (475-221 vv. edel m.e.), kaičemha valdkundad hunnulaižid vaste. Läz millionad ristituid ühtni sauvondas, toižin sanoin, sen aigan eläban ristitišton videndez. Saudud sein fiksiruiži sel'ktas kitajižen civilizacijan röunoid. Sein abutiži ühtištuda maid imperijha: tombai severz' sadud vägestaden car'kundoid ližaduihe sihe.

Järedad valdkundad röunoidenke pohjoižpoles — Cin', Vei, Jan' da Čžao — sauvoškanziba seinid röunoil kaičemha ičtaze kalaidajiš heimoišpäi. Keskuzkitain tazangišton šingotajad eländpunktad kätihe torguindan järedoikš keskusikš. Se azj maniti kalajdajid heimoid, i hö zavodiba tehta londoid paksus nenihe lidnoihe In'šanin tagapäi. Vei-valdkund libui seinäd Cin'-valdkundan röunal läz 353 vot edel m.e., Cin'- i Čžao-valdkundad sauvoiba seinäd läz 300 vot edel m.e., Jan'-valdkund — edel 289 vot edel m.e.. Möhemba erazvuiččid seinkonstrukcijoid kätihe ühthižeks sauvuseks.

Ani Cinin aighasai seinän znamasine pala sauvoihe järgeližiš sijaližiš materialoišpäi trambuindan abul. Saven da kločkiven šoiduid pressuihe vicasižiden vai rogosižiden cinovkoiden keskhe. Erašti kävutihe kuivatud päiväižel savičud.

Cin'-dinastii

Suren Seinän fotokuva kaimdajaspäi.

Cin' Šihuandi-imperatoran tobmuden aigan Kitain valdkund ühtištui i sai lujad vägevut. Mugoi varmed kaičend kalaidajiš heimoišpäi pidab sille, kut nikonz edel sidä aigad, i Cin' Šihuandi andab käsköd Suren seinän sauvondas pidust' In'šanid. Olnuzid seinid kävutihe sauvomižhe, niid varmitihe, korgoitihe, ühtenzoittihe uzil paloil da jätksihe. Sen ühtes, paloid valdkundoiden keskes murenzihe sauvondmaterialha. Men Tän'-käskmez' oli pandud ohjandamha seinän sauvomižel.

Sauvond veihe 10 vot, se vastsi äi jügedusid. Infrastrukturan olmatomuz oli päjügedusen: ei olend teid, ei ulotund vet da sömäd sauvojiden täht. Kaikuččel kurol 300 tuhazesai ristituid sauvoiba seinäd. Cinin aigan ühthemänho 2 mln ristituid ühtniba sauvomižhe, sidä kesken orjad, soldatad da manmehed. Kümned tuhad ristituid mäniba uhtei pošaviden taguiči i radon tagut ei ole ičeze vägiden mödhe. Mobilizacii seinäd sauvomha heraštoiti rahvahan käraidust i kucui vasthalibundoid, ned tegihe Cin'-dinastijan lopindan ühteks süišpäi.

Tahondad oliba lujas koverikahad sädmaha mugošt ogibalad sauvust. Sein mäni oikti mägisel'gan päidme. Sen aigan pidi ületada korktoid pautkid, süvid urid-ki. Sen-žo sün mödhe sein om üks'jäine mugoine, sikš miše sättub landšaftale, ned oma ühtmuz.

Cinin aigan erasil paloil kävutaškanzihe kiviapakoid, niid panihe ahthas toine toiženke lödud man šoiduidme. Kivesižed konstrukcijad libuihe Seinän päivnouzmas. Ku ei olend kivid sijaližiden sauvondmaterialiden keskes, ka sauvoihe surt pudotest (päivlaskmaižed mad, nügüdläižiden Gan'su i Šensi-provincijoiden territorijal).

Jäl'ghine sauvomine

Han'-dinastijan tobmuden aigan (v 206 edel m.e. — v 220 m.e.) Seinäd jätksihe päivlaskmpolehe Dun'huanhasai (Gan'su-agj). Mugažo vahtčuhundusiden jono oli saudud. Se jätksihe rahvahatoman man südäimehe i oli tarbhaine kaičemha torguindkaravanoid kalaidajiden heimoiden londoid vaste. Han'-dinastii udessünduti da sauvoi seinid läz 10 tuhad km pitte, nece lugu om kahthe kerdha enamba mi Cin'-dinastijan aigan, arheologiden melen mödhe.

Czin'-dinastii zavodi sauda seinid 12. voz'sadal. Necen aigan imperatorad mobiliziruiba radmaha 750 tuhazesai ristituid kaikenaigašti.

Kaitud tähäsai Suren Seinän palad oma saudud Min-dinastijan aigan (1368-1644) tobjimalaz. Sil aigal savičud da kiviblokoid ottihe päsauvondmaterialikš, ned andoiba konstrukcijale varmdust enamba. Min-dinastijan tobmuden aigan Sein oigeni päivnouzmaspäi päivlaskmha Pakuižen meren Bohai-lahten randaspäi (Šan'haiguan'-zastav) nügüdläižiden Sinczän- da Gan'su-agjoiden röunhasai (Juimen'guan'-zastav).

Seinän arhitektur da südäin

Seinän restavriruimatoi pala.

Seinän suruded oliba erazvuiččed tahoidme. Keskmäižed parametrad oliba: korktuz — 7,5 m, piidenke — 9 m, pän leveduz — 5,5 m, alusen leveduz — 6,5 m.

Seinän piid irdpolespäi oma oigedsaumaižed formal.

Čuhundused oma seinän ühthižeks palaks. Libutadud edel seinän sauvondad čuhundused oliba ottud seinän südäimehe. Mugoižed čuhundused oma penemban levedusenke paksus, mi sein, i niiden sijadused oma statjaližed. Ühten aigan seinänke saudud čuhundusid panihe 200 metrhasai matkad toine toižespäi, se om tomaran lendusen edhuz. Čuhundused oma erazvuiččed arhitekturižen planiruindan mödhe. Čuhundusen kaikiš levitadud toižend om kaks'žiruine, oigedsaumaine ku kacta ülähänpäi. Mugoižed čuhundused oma parangonke i reiguidenke toran täht ülähän. Signalčuhundused sijazihe seinädme kahten koprin nägubuden röunal (läz 10 km), niiden päilpäi kaceltihe vihalaižid heiden tulendan aigan da oigetihe signalid.

Kaks'toštkümne verajad om saudud seinän südäimehe läbiajandan täht. Aigan mändes varmitihe niid, kätihe vägevikš zastavoikš.

Seinän znamoičend

Seinän kaikenaigaine sauvomine da udessündutamine rajazi rahvahan i valdkundan vägid. Sen kaičendsauvusen znamoičend panihe heilündan alle. Vihalaižed löuziba kebnas vällid sijid vai muite andoiba otoid-lahjoitesid varjoičijoile. Erašti londan aigan vahtkund pätli ei tedotada trelogad i pästli vihankandajid vaikkulhu.

Kitajižiden tedomehiden melen mödhe, Min-dinastijan aigan sein tegihe sodavällüden i kapituläcijan simvolaks järgenduseližiden varvariden edes. 17. voz'sadal Van Situn-istorijantedai da runokirjutai sädi necen runon:

Cinin tobmuden alaižed sauvoihe Pit'käd seinäd kaičendaks varvarid vaste.

Pit'k sein libui ülähäks, sen aigan imperii tuli alahaks.

Tämbäi-ki ristitud nagrdas siš ümbri...

Vaiše oli tedotanu, miše seinid sauvoškatas päivnouzmpolel,

Ka sigä-žo sanutihe varvariden londas päivlaskmpolel.

Hö raccastiba muretud seiniden kal't kuti lapakon madme,

Anastaden mi taht oli da kus taht oli.

Konz varvarad läksiba tagaze, seinäd libuiba möst.

Sauvojad radoiba päidusespäi laskmhasai, a oli-k ližad?..

Mihe mö sauvoiba seinid kümne tuhad liden pitte?

Dinastii dinastijan jäl'ghe kaik lopihe ühtejiččikš.

Ka midä-k mö nagram vaiše Šihuandid?

Min-dinastijan lopindan jäl'ghe, Cinan aigan imperator sädi runod siš da seinäs:

Tö sauvoiba sidä kümne tuhad liden pitte, jätkten ani mererandhasai,

No kaik teiden rajadused mäniba uhtei —

Tö kävutiba lophusai ičetoi rahvahan vägid.

Ika konz'-žo imperii oli teiden imperijaks?

Evropalaižiden mel'hetartuz hödhüvižes sauvuses čududeli Cinan aigan kitajalaižid.

Sein sai ut znamoičendad Kitain nügüd'aigaižes literaturas. Se kätihe rahvahan sättundan elole da sädandvägevuden simvolaks, ripmata sodakävutandan satusetomuzišpäi. Mugoi Mao Dzedunan virkand om kirjutadud seinäl läz tulendad restavriruidud palaha: «Ku sinä ei olend Kitain Surel Seinäl, ka ed ole todesine kitajalaine».

Turistsijiden irdpolel sein mureneb hilläšti londusen painmižen al (kovad tulleid, valeged, letetorokad), mugažo mehen radmine valatoitab (intensivine maižanduz, kiven otand külid sauvomižhe, avto- da raudteiden sauvond pidust' seinäd, graffitin pirdand).

Verajad

Kaikiš tetabad verajad-läbiajandad Seinäs, päivnouzmaspäi päivlaskmha:

• 
  Hušan'čančenguan'
  (saudud möst)
  (Dan'dun, Läonin)
• 
  Šan'haiguan' (Juguan'), päverai
  (Cin'huandao, Hebei)
• 
  Huanjaguan' (Pakuižen kall'on verai)
  (126 km pohjoižhe Tän'czin'-lidnaspäi)
• 
  Te pohjoižpäivnouzmpolehe läz Gubeikoud
  (50 km pohjoižpäivnouzmha Pekinaspäi)
• 
  Czüjunguan' Pil'venplatformanke
  (50 km lodeheze Pekinaspäi)
• 
  Dadzinmen'
  (Čžanczäkou, Hebei)
• 
  Dzinghuiguan' Dzümen'bu-lidnuses
  (Datun, Šan'si)
• 
  Jan'men'guan' (Hanhiden verai)
  (läz Sin'čžou-lidnad, Šan'si)
• 
  Czäjuiguan'
  (6 km suvipäivlaskmha Czäjuiguan'-lidnaspäi, Gan'su)
• 
  Jangguan' (Päiväižen verai)
  (70 km suvipäivlaskmha Dun'huanaspäi, Gan'su)
• 
  Juimen'guan' (Nefritverai)
  (päivlaskmha Dun'huanaspäi, Gan'su)

Mel'hetartuižed faktad

• Kleindrispudr ühtes kal'cijan gidrohapandusenke kävutihe panemha kiviblokoid ičheze sijihe.
• Joga vodel kebnatletine «Sur' Sein»-marafon tehtas, sen aigan sportnikad jokstas distancijan palad seinän ülähädme.
• Ei voi nähta Kitain sured seinäd pal'hal sil'mal orbitstancijaspäi, no sidä nägub hüvin kaimdaifotokuvil suren tobnendusenke.

Kacu mugažo

• Kitain Sur' sein kaičendpirdaks
• Kitain vihand sein
• Kitain Sur' fairvol
• Great Wall Motors

Irdkosketused

• Mail'man jäl'guz — Kitain Sur' sein UNESCO:n saital (whc.unesco.org). (angl.) (fr.) (arab.) (kit.) (ven.) (isp.) (jap.) (alam.)