Cin' Šihuandi

Cin' Šihuandi
	Cin' Šihuandi
	Lua-petuz: expandTemplate: template "lang-zh-hant" does not exist.
	; Cin' Šihuandin kuva vn 2010 kirjas (om pirtud läz 1850 vot)
radmižen toižend:	politikanmez', keiser, Valitseja, monarh
sündundan dat:	ei ole aigemba mi 27. viluku 259 edel m.e. i ei ole möhemba mi 24. uhoku 259 edel m.e.
sündundan sijaduz:	Handan Shi[d], Qin[d], Zhao[d]
valdkund:	Qini dünastia[d]; Qin[d]
kolendan dat:	ei ole aigemba mi 10. heinku 210 edel m.e. i ei ole möhemba mi 10. eloku 210 edel m.e.
kolendan sijaduz:	Guangzong County[d], Qini dünastia[d]
tat:	King Zhuangxiang of Qin[d]
mam:	Queen Dowager Zhao[d]
	Cin' Šihuandi VikiAitas

Cin' Šihuandi (kit.: 秦始皇帝, pin'jin': Qín Shǐ Huáng-dì, sana sanaha: «Ezmäine Cin'-imperator»), todesine nimi om In Čžen (kit.: 嬴政, pin'jin': Yíng Zhèng; sünd. 259 edel m.e., 7. uhoku, Han'dan' — kol. 210 edel m.e., 10. sügüz'ku, Päivnouzmaine Kitai) — Cin'-valdkundan ohjastai (vspäi 246 edel m.e.). Hän om Toradajiden Valdkundoiden aigan lopunpanii. Vl 221 edel m.e. hän pani ičeze üksintobmut Südäikitain kaikel mal. Se azj tegi händast ezmäižeks Kitai-valdkundan ohjastajaks istorijas. Cin'-dinastii, kudamban alusen Cin' Šihuandi pani, tahtoi valdoita Kitajal ičeze 10 tuhad sugupol'viden aigan, no oli heittud hänen surman jäl'ghe severziš voziš (vl 206 edel m.e.).

Cin' Šihuandi oli sündnu Han'danihe (Čžao-valdkundan pälidn) da oli kolnu matkan aigan Päivnouzmaižen Kitain territorijas. Hänen valdištmen jäl'gnik — Cin' Er Šihuandi (In Hu Hai), noremb poig. Lapsed (poigad): vanhemb In Fu Su, noremb In Hu Hai. Cinin znamasine tond Kitain šingoteshe om siš, miše kaik jäl'ghižed Kitain valdkundad kävutiba hänen administrativiž-bürokratišt ohjanduzsistemad^[1].

Cin' Šihuandi sana sanha znamoičeb «Cin'(-dinastijan) imperator-alusenpanii». Ezmässai Huan- («tobmudenpidai») da Di- («imperator») tärtused kävutihe eriži toine toižespäi. Niiden ühtištuz lujeni uden ohjastajan üksintobmut. Mugoine arvnimi oli olnu vhesai 1912 — Kitain imperijoiden lophusai (Sin'hai-revolücii).

Aigaližed voded (Cin'-valdkundan van) (vv. 259 — 221 edel m.e.)

In Čžen oli sündnu Han'danihe (Čžao-valdkundan pälidn). Hänen aristokratine tat, Čžuansän-van, ištui sigä plenas založnikaks. In Čženan mam, Čžao-emänd, oli valatoitajad Čžaon sugud. Jäl'ghižen sodan augotišes Čžao-valdkundan ohjastai tahtoškanzi surmita Cinin založnikoid da heiden kanzoid, ka aristokratine augotižlibund abuti Čžao-emändale da hänen poigale päzda henghe. Siloi In Čženan mamale heimolaižed andoiba katuz pän päl, a Čžuansän-van andoi oton varjoičijoile da pageni Cinin voinvägiden sijadushe. Elokaz Lüi Buvei-torgovan andoi hänele rahoid sihe azjaha da andoi toivotuz sirta händast tobmuses ülähäpäi. Sodan lopindan jäl'ghe Čžao-emänd poiganke ajoi Cin'-valdkundha. Sigä čoma tulii aig varasti hänen poigad.

Lüi Buvein koverikahiden intrigoiden tagut, vanhan Čžaosän-vanan surman jäl'ghe da hänen An'go-jäl'gnikan lühüdan ohjastandan (koli koumandel päiväl vencastusen jäl'ghe) taguiči, Čžuansän-van sai tobmuden valdatusid. Hän ohjasti Cin'-valdkundal penemb, mi koume vot, sen jäl'ghe koli 35-voččes igäs. Muga 13-vozne In Čžen vl 246 edel m.e. varastamata sai Cinin vanan valdištint.

Sil aigal Cin'-valdkund oli jo kaikiš vägevaks ičeze susedoiden keskes. Lüi Buvei — ministrišton ezimez' — arvosti tedomehid lujas. Hän kucui läz tuhad tedomehid kaikiš Amuižen Kitain valdkundoišpäi olmha koštul. Ned veiba tedoridoid da kirjutiba kirjoid. Sid' kerazihe tetabad Lüiši čun'cü-enciklopedijad^[2].

Lüi Buvei tegihe Inan Čženan holenandajaks i zavodi avol'jaižikš eläda ühtes hänen mamanke, Čžao-emändanke. Mam sai evnuhad lahjaks. Hänen nimi oli Lao Ai. Hän keskenzi suren tobmuden ičeze käziš fal'šižiden evnuhan dokumentoiden abul. Vl 238 In Čžen sabuti täuz'igäd i sai ohjandust ičeze käzihe. Siloi-žo Lao Ai da hänen heimkund koumiš pol'viš oliba surmitud sidoiš Čžao-emändanke, valdkundaližen štampan fal'sifikacijan tagut da naprindan otta pert'kulud vägel taguiči. Vl 237 Lüi Buvei Lao Ain sidoiš oli heittud radospäi da oli oigetud küksushe Sičuanihe. Sijale matkates hän tegi ičtazrikondad. Inan Čženan mam mugažo oli oigetud küksushe, no händast pördihe pert'kuluhupäi nevojiden kibedoiden pakičendoiden jäl'ghe^[3].

Li Si, legizman polenpidai da Sün' Dzin openik, tegihe jäl'ghižeks päministraks. In Čžen hänenke jätksi satusekahid päivnouzmpol'žid sodid. Niiden aigan hö kävutiba kaik metodad: zorijoiden verkod, otoiden andand, elonmelevoiden nevojiden abu kaikiš Amuižen Kitain valdkundoišpäi.

Keskmäižen Kitain valdkundoiš lugetihe Cin'-tahoid varvariden laptaks, no todeks sanudes Cin'-valdkundas oli järed voinvägiden sistem da äiluguine bürokratii. In Čžen sai anastaden kaik kuzid valdkundoid toine tošt jäl'ghe, kudambid oli Kitajas sil aigal: vl 230 edel m.e. Han'-valdkund oli alištadud, vl 225 — Vei-valdkund, vl 223 — Ču-valdkund, vl 222 — Čžao-valdkund da Jan'-valdkund, i vl 221 — Ci-valdkund. Ühtenzoitmižen aigan In Čžen tirpi koumed rikondnaprindad. Niišpäi ühten aigan häniče vägesti vihanikad mekal, satati händast kahesa kerdad. Han'danin anastaden, tulijan aigan imperator löuzi da käski rikta kaikid hänen kanzan vihanikoid. Sidaig hänen mamad ei olend jo hengiš.

39-vozne In Čžen ezmäižen kerdan istorijas ühtenzoiti Kitajad kogonaz. Vl 221 edel m.e. hän oti imperatoran Cin' Šihuandi-arvnimen da pani Cin'-imperatoriden dinastijan alusen. Čžan'go-aig sen Kitain amuižiden valdkundoiden vastustusenke da vereviden sodidenke tuli lophu.

Ohjanduz ühtenzoittud Kitajal (vv. 221 — 210 edel m.e.)

Ezmäine Kitain imperator vei reformad, miše vahvištada sadud ühtmut.

Sän'jan-lidn valitihe pälidnaks, se seižui amuižiš Cinin valdusiš, läz nügüdläšt Sianid. Arvmehed da vel'možad kaikiš alištunuziš valdkundoišpäi oliba ajatadud sinnä, 120 tuhad kanzad kaiked. Mugoine mär abuti Cinin imperatorale sijata alištadud valdkundoiden elitoid varmdan sil'mišpidandan alle.

Li Sin lujan nevondan mödhe, imperator pani uden maiden pämehikš toižid mehid, ei ičeze heimolaižid vai läheližid. Imperii alajagoihe 36 sodaümbrikoihe («czün'», kit.: 郡), niiden pämehikš oliba ohjandajad radnikad da valdkundmehed. Sodaümbrikod alajagoihe agjoihe (縣), ujezdoihe (鄉), külävolostihe (里) 100 kanzoišpäi^[4]. Edelkävujiden erineden, nece administrativine sistem oli keskustoittud täuzin^[5].

Anastadud alištunuziš vanoišpäi azegišt oli kogotud Sän'janha. Azegišpäi suladen tegihe sur'kulud kellod da 12 bronzašt kolossad, kudambid seižutihe pälidnas.

Veihe reformad «kaikile ajoregile — ühtenpitte värtmuz»-lozunganke. Sädihe ühthižen rahasisteman, ühthižen märiden da vedusiden sisteman. Sauvoihe ühthižen teiden verkon. Nened märad panihe Kitain kul'turan da ižandusen ühthižhe alushe i eläba jo kaks' tuhad vot, hot' Cin'-imperii oli lühüdaigaine. Nügüd'aigaine kitaine kirjkel' om sündnu arni Cinin kirjkelespäi.

Sured sauvondad

Kaičendseinäd enččiden valdkundoiden keskes oliba heittud ühtmuden znamaks. Niiden seiniden vaiše pohjoižpalan jätihe, sen pidustad oliba vahvištadud da ühtištoittud toine toiženke. Severz' sadad tuhad ristitud vedihe seinid sauvomha^[6]. Muga sättud udes Sur' Kitaine sein erigoitaškanzi Keskmäižen Valdkundan kalaidajiš varvarišpäi^[7].

Cin' Šihuandi-imperator kävuti millioniden mahtusid toižiden-ki sur'kuluiden sauvomižiden aigan. Sauvondad oliba jügedaks ikheks ristituiden täht. Ani ičeze vencastusen jäl'ghe imperator zavodi sauda kaumuz ičeleze. Hän sauvoi teiden verkod kaiked valdkundadme. Koume likundjonod oli niiš teiš, keskmäine likundjono oli imperatoran ajoregen täht. Hänen ohjastusen aigan, vl 214 edel m.e., zavodihe (i sid' lopihe-ki) Lincüi-kanalan sauvomižen läz Guilin'-lidnad. Se 36-kilometrine kanal ühtištoiti Janczi-jogen Suvikitain ogibalan territorijanke. Vl 212 edel m.e. Epan-pert'kulun kompleks zavodihe sauda, sigä äi kalližarvoižusid varazihe da äi imperatoran naložnicoid sijazihe.

Matkad imperijadme

Elon jäl'gmäižen voz'kümnen aigan imperator oleli ičeze pälidnas harvoin. Hän kaiken aigan kodvi ičeze valdkundan tahoid, toi andoid sijaližihe pühäpert'he, sauvoi steloid ičtazkitändoidenke. Imperator pani mugoižen veron alusen, miše ohjastajale tarbiž libudas Taišan'-mägehe. Inspekcižed matkad sidoihe teiden, pühäpertiden, pert'kuluiden sauvondanke. Vn 220 augotaden oli 5 ajod severz' tuhad kilometrad kaikutte ajo. Sadad saldatoid da äi kodiabunikoid kaimziba Cinid Šihuandid matkan aigan. Tulend Tünen valdmeren randpolehe oli tetpaižen. Imperator varaiži rikondnaprindoid, sen tagut hän oigenzi teidme severz' ajoregid kerdalaz da peiti ičtaze uudimen taga. Eskai hänen saldatad ei tekoi, ajab-ik heidenke imperator vai ei.

Kolmatomuden ecind

Hanin Siman Cänin-istorikan «Ši czi»-kirjeižiden mödhe, imperator südeganzi ičeze surman polhe enamba kaiked. Matkoiden aigan imperator tegeli tundmust noididenke, völhoidenke da spravitajidenke. Hän tahtoi sada heišpäi kolmatomuden eliksiran peitust.

Konfucijan openikad pagižiba, miše kolmatomuden ecind om tühj azj, sen tagut imperator ei navedi heid. Ozutesikš, hän käski mahapanda 460 konfucijanalaižid eläbalaz. Vl 213 Li Si-päministr uskotoiti imperatorad poltta kaik kirjad, päiči maižandusen, medicinan da arboindan kirjoiš. Mugažo jättihe imperatorižen kirjoiden keraduz da Cinin ohjastajiden aigkirjad. Ei ole čud, miše jäl'ghižiden aigoiden istorikad tegiba meles Cin' Šihuandin polhe, hö oliba tendenciozižed. Ozutesikš, hö kuvazihe händast opakoks tiranaks da kirjutiba, miše imperator ei olend aristokratišt sugud.

Rahvahan täutmatomuz ohjastusespäi da imperatoran surm

Cin' Šihuandi eli jäl'gmäižid vozid ičeze pert'kulun sur'kulus kompleksas. Imperator heiti sidod järgeližidenke ristituidenke. Hän päti, miše kolmatomut sada ei voind. Heitten sidod, hän varasti, miše rahvaz jumaloičeškandeb händast. Sen sijas totalitarine ohjastuz ližazi täutmatomiden lugun kaikuččel vodel.

Ičeze valdusiden järgümbärdusen aigan, vn 210 edel m.e. sügüz'kun 10. päivän, imperatoran heng mäni Ülähäižele Šacü-lidnan pert'kulus (Päivnouzmaine Kitai) kahted kud matkad pälidnaspäi^[8]. Hän läžui da koli hillän morindan tagut, «kolmatomuden eliksiran» pilülid artutinke ottes südäimehe^[9].

Matkan aigan In Hu Hai (valdištmen jäl'gnik), Čžao Gao (kancelärijan pämez', evnuh) da Li Si-pänevoi kaimziba imperatorad. Edel ičeze surmad Cin' Šihuandi sädi kirjutez zavetoičendanke ičeze vanhembale In Fu Su-poigale. Kirjuteses imperator andoi imperijad hänele da käski vastata kolijan kaimdajid. Čžao Gao kancelärijan pämeheks oli velgusenke tehta štampanjäl'g kirjutesen päle da oigeta, no hän ei tegend sidä.

Cin' Šihuandi koli, sen jäl'ghe Čžao Gao da Li Si ümbärziba ajoregi solakahal kalal i läz kaht kud katliba hänen surman. Hö fal'sificiruiba imperatoran zavetoičendan da paniba norembad In Hu Hai-poigad jäl'ghižeks jäl'gnikaks, kenen näradoičijal imperator oli. Hö mugažo Cin Šihuandi-nimelpäi oigenziba vanhembale In Fu Su-poigale da Men Tän-jenaralale (varjoiči valdkundan pohjoižröunad) käsk rikta ičtaze arvostusenke rahvahan edes.

Ezmäižen imperatoran surman jäl'ghe enččiden dinastijoiden polenpidajad zavodiba hänen jäl'gusen jagon. Vl 206 edel m.e. hänen jäl'gmäine heimolaine, Czi In (surman jäl'ghe Cin' San' Šihuandi — Koumanz' Cinin imperator), kudamb oli jo vanaks (ei imperatoraks), oli surmitud edhetungijoil Hanin sodavägil, i Cinin pälidn oli muretud heil.

Kaumuz i terrakotasine armii

Kaumusen sauvomine zavodidas ani imperijan alusenpanendan jäl'ghe läz nügüd'aigašt Sian'-lidnad. Sima Cänin tundištusen mödhe, 700 tuhad radnikoid da mastarid oli vedatud sen mavzolejan sauvomha. Kaumusen irdaližen seinän ühthine piduz om kuz' kilometrad.

Käpin sijaduz ezmäižen imperatoran kaumžomanke oli löutud vaiše vl 1974 arheologijan tedomehil (Mao Dzedunan kul'turrevolücii mäni lophu jo). Sen tedoiduz jätkase nügüd'aigan-ki. Imperatoran kaumsija varastab völ ičeze avaidamišt. Edel meiden aigad eraz-se piramidanvuitte sauvuz oli käpin päks. Ühten versijan mödhe, kolijaižen heng lendi taivhaze necen sauvusen kal't^[10].

Äiluguine terrakotasine armii oli sättud kaimdamha imperatorad sil mal. Läz 8 tuhad saldatoid, mugažo soitvändajad, valdkundmehed da akrobatad, om löutud sigä. Kaikuččen ristitun mod om erazvuitte, i hibjad oliba mujutadud kirjavaks enččikš (nügüd' muju om vaiše erasil sijil). Ičeze edelkävujiden erineden, imperator pučihe äiluguižiš ristituiden andakstondoišpäi, no hänen 48 naložnicoid mahapanihe eläbalaz sigä-žo.

Vl 1987 Cin' Šihuanan-kaumusen kompleks om pandud UNESCO:n Mail'man kul'turjäl'gusiden objektoiden nimikirjuteshe ezmäižeks Kitain objektoišpäi.

Fil'mad Cin' Šihuandiš

Vl 2002 Čžan Imou fil'mzi «Vägimez'»-fil'm satusetoman rikojan polhe. Mugoižed rikojad tegiba äi imperatoran rikondnaprindoid hänen elos. Nece fil'mdand linni kaikiš kal'hembaks Kitain istorijas sil aigal.
Vl 2008 edestihe «Mumii: Drakoniden imperatoran kaumuz»-fil'm. Džet Li edesti Cin' Šihuandin-rol' neciš Gollivudan blokbasteras.

Homaičendad

↑ Shihuangdi (emperor of Qin dynasty): Emperor of China (Šihuandi, Cin'-dinastijan imperator: Kitain imperator) //Encyclopædia Britannica Online (britannica.com). (angl.)
↑ The Annals of Lü Buwei (Lü Buvein annalad) //Knoblock, John and Riegel, Jeffrey Trans. Stanford University Press, 2001. ISBN 978-0-8047-3354-0. (angl.)
↑ Сыма Цянь (Sima Cän'). Исторические записки (Istorižed kirjutesed). T. 2, jaguz 6. — Lpp. 55-56. (ven.)
↑ Chang, Chun-shu Chang. The Rise of the Chinese Empire: Nation, State, and Imperialism in Early China, CA (1600BC — 8AD) (Kitain imperijan libund: rahvaz, valdkund i imperializm aigaližes Kitaiš, 1600. voz' EME — 8. voz' meiden erad). University of Michigan Press, 2007. — Lpp. 43-44. ISBN 0-472-11533-2, ISBN 978-0-472-11533-4. (angl.)
↑ Veeck, Gregory. Pannell, Clifton W. China's Geography: Globalization and the Dynamics of Political, Economic, and Social Change (Kitain geografii: Globalizacii i politižiden, ekonomižiden da kundaližiden vajehtusiden dinamik). Rowman & Littlefield publishing, 2007. — Lpp. 57-58. ISBN 0-7425-5402-3, ISBN 978-0-7425-5402-3. (angl.)
↑ Thammy Evans. Great Wall of China: Beijing & Northern China (Sur' Kitaine sein: Pekin i Pohjoine Kitai). Bradt Travel Guides, 2006. — Lp. 3. ISBN 1-84162-158-7. (angl.)
↑ Louise Chipley Slavicek, George J. Mitchell, James I. Matray. The Great Wall of China (Sur' Kitaine sein). Infobase Publishing, 2005. — Lp. 35. ISBN 0-7910-8019-6. (angl.)
↑ O'Hagan Muqian Luo, Paul. 讀名人小傳學英文: famous people (Tetabad ristitud). 寂天文化 publishing, 2006. — Lp. 16. ISBN 986-184-045-1, ISBN 978-986-184-045-1.
↑ Wright, David Curtis. The History of China (Kitain istorii). Greenwood Publishing Group, 2001. — Lp. 49. ISBN 0-313-30940-X. (angl.)
↑ Найдена дорога на небо (2007-07-03, Elo: te taivhazepäi om löutud). — Utro.ru. (ven.)

[1] Shihuangdi (emperor of Qin dynasty): Emperor of China (Šihuandi, Cin'-dinastijan imperator: Kitain imperator) //Encyclopædia Britannica Online (britannica.com). (angl.)

[2] The Annals of Lü Buwei (Lü Buvein annalad) //Knoblock, John and Riegel, Jeffrey Trans. Stanford University Press, 2001. ISBN 978-0-8047-3354-0. (angl.)

[3] Сыма Цянь (Sima Cän'). Исторические записки (Istorižed kirjutesed). T. 2, jaguz 6. — Lpp. 55-56. (ven.)

[4] Chang, Chun-shu Chang. The Rise of the Chinese Empire: Nation, State, and Imperialism in Early China, CA (1600BC — 8AD) (Kitain imperijan libund: rahvaz, valdkund i imperializm aigaližes Kitaiš, 1600. voz' EME — 8. voz' meiden erad). University of Michigan Press, 2007. — Lpp. 43-44. ISBN 0-472-11533-2, ISBN 978-0-472-11533-4. (angl.)

[5] Veeck, Gregory. Pannell, Clifton W. China's Geography: Globalization and the Dynamics of Political, Economic, and Social Change (Kitain geografii: Globalizacii i politižiden, ekonomižiden da kundaližiden vajehtusiden dinamik). Rowman & Littlefield publishing, 2007. — Lpp. 57-58. ISBN 0-7425-5402-3, ISBN 978-0-7425-5402-3. (angl.)

[6] Thammy Evans. Great Wall of China: Beijing & Northern China (Sur' Kitaine sein: Pekin i Pohjoine Kitai). Bradt Travel Guides, 2006. — Lp. 3. ISBN 1-84162-158-7. (angl.)

[7] Louise Chipley Slavicek, George J. Mitchell, James I. Matray. The Great Wall of China (Sur' Kitaine sein). Infobase Publishing, 2005. — Lp. 35. ISBN 0-7910-8019-6. (angl.)

[8] O'Hagan Muqian Luo, Paul. 讀名人小傳學英文: famous people (Tetabad ristitud). 寂天文化 publishing, 2006. — Lp. 16. ISBN 986-184-045-1, ISBN 978-986-184-045-1.

[9] Wright, David Curtis. The History of China (Kitain istorii). Greenwood Publishing Group, 2001. — Lp. 49. ISBN 0-313-30940-X. (angl.)

[10] Найдена дорога на небо (2007-07-03, Elo: te taivhazepäi om löutud). — Utro.ru. (ven.)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]