Pekin

Vikipedii
Jump to navigation Jump to search
Pekin
北京
(Beiczin)
Valdkund Kitai
Eläjiden lugu (2015) 21 705 000[1] ristitud
Pind 16 801 km²
Pekin 北京 (Beiczin)
Pämez' Čen' Dzinin
(semendku 2 017—)
Telefonkod +86-10
Aigvö UTC+8


Pekin (kit.: 北京, pin'jin': Běijīng, sanasanhal'ne känduz «pohjoine pälidn») om Kitain pälidn, keskuzalištusen lidn.

Pekin om valdkundan politikan, kitaižen kul'turan da ižandusen innovacijoiden keskuz.

Vl 2008 lidn vastsi Kezaližid Olimpiadvändoid, vl 2022 linneb vedada Tal'veližid Olimpižid Vändoid.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Lidn sijadase 43 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Se om maröunoiš Hebei-provincijanke koumil polil da Tän'czin'-lidnanke suvipäivnouzmpolel.

Pekin jagase 14 rajonha da 2 makundha. Ned alajagasoiš 273 pen'he administrativižhe ühtnikha (125 irdankomitetad, 119 žilod, 24 volostid, 5 nacionališt volostid).

Transport[redaktiruida | redaktiruida purde]

Pekin om valdkundan kaikiš suremb raudte- da avtoteiden sol'm. Kaikiš suremb rahvahidenkeskeine Šoudu-lendimport (znamoičeb «pälidn»; angl.: Beijing Capital Airport, PEK) om lidnas, mugažo 5 sodalendimportad oma olmas.

Galerei[redaktiruida | redaktiruida purde]

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Pekinan ristitišt oli 21 148 000 vl 2013 lopus Sin'hua-agentusen mödhe, ühtes kaikenaigaižiden verhiden lidnoiden eläjidenke (8 027 tuhad), Russian.news.cn-saital. (ven.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]



Azijan pälidnad
Abu Dabi | Amman | Ankar | Astan | Ašhabad | Bagdad | Baku | Bandar Seri Begavan | Bankok | Beirut | Biškek | Dakk | Damask | Dili | Doh | Džakart | Dušanbe | El' Kuveit | Hanoi | Islamabad | Jerevan | Jerusalim | Kabul | Katmandu | Kuala Lumpur | Male | Manam | Manil | Maskat | Naip'jido | Nikosii | Pekin | Phen'jan | Pnompen' | Rijad | Sanaa | Seul | Singapur | Šri Džajavardenepura Kotte | Taškent | Tbilis | Tehran | Thimphu | Tokio | Ulanbatar | Uz' Deli | V'jent'jan
Wiki letter w.svg Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.