Ankar

Vikipedii
Jump to navigation Jump to search
Ankar
Ankara
Valdkund Turkanma
Eläjiden lugu (2017) 5 445 026 ristitud
Pind 24 521 km²
Ankar Ankara
Pämez' Mustafa Tuna
(kül'mku 2 017—)
Telefonkod +90-312
Aigvö UTC+3


Ankar (turk.: Ankara [ˈaŋ.ka.ɾa]) om Turkanman pälidn. Se om valdkundan kahtenz' lidn eläjiden lugun mödhe Stambulan jäl'ghe.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Eländpunkt mainitase 7. voz'sadaspäi edel m.e. Amuižen Grekanman purtkiš kuti Angora vai Ankira (amuižgrek.: Ἄγκυρα «jakar'»). Kätihe Ankarad pälidnaks vn 1923 13. päiväl redukud, sikš miše Atatürkan ohjastuz oli neciš lidnas, sil aigal läz 50 tuhad ristituid elihe lidnas. Ende Ankar oli järedan maižanduzrajonan keskuseks, i tetas mail'madme angorižid kozid, kodijänišid i kažid. Keratihe tegimid ezmäižhe tegimišton zonha vaiše vl 1990.

Ankar šingotase pälidnan funkcijoil, transporttesol'meks i penil edheotandoil tobjimalaz (metalltegesiden pästand, torguind, söm, soba, mebel'). Neniden sarakoiden tegimed ratas: mašiništonsauvomine (sidä kesken elektro-), sodatehnik, sömtegimišt, farmaceftine. Om äi rahanpanmižen i opendusen aluzkundoid.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Lidn sijadase valdkundan keskuzpalan lodehes, Anatolijan mägitazangištol, 938 m ü.m.t. keskmäižel korktusel.

Klimat om ven kontinentaline. Heinkun i elokun lämuz om +23 C°, vilukun — +0,3 C°, voden keskmäine lämuz om +12,1 C°. Paneb sadegid 402 mm vodes, vähemba heinkus-sügüz'kus (12..19 mm kus).

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vl 2014 eläjiden lugu oli 4 587 558 ristitud. Kaikiš suremb ristitišt om nügüd'.

Transport[redaktiruida | redaktiruida purde]

Avtobusad, tramvaid, ezilidnelektrojonused da taksid oma kundaližeks transportaks lidnas. Vspäi 1996 metropoliten radab (vspäi 2017 om 5 jonod, 56 stancijad, 64 km raudted).

Rahvahidenkeskeine Ankara Esenbog-lendimport (turk.: Ankara Esenboğa Havalimanı, ESB, 15,8 mln passažiroid vl 2017) sijadase 28 km pohjoižpäivnouzmha lidnan keskusespäi. Tehtas reisid Saksanmaha i Evropan järedoihe lidnoihe, Keskmäižen Päivnouzmman pälidnoihe, mugažo Turkanman äjihe lidnoihe.

Sebruzlidnad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]



Azijan pälidnad
Abu Dabi | Amman | Ankar | Ašhabad | Bagdad | Baku | Bandar Seri Begavan | Bankok | Beirut | Biškek | Dakk | Damask | Dili | Doh | Džakart | Dušanbe | El' Kuveit | Hanoi | Islamabad | Jerevan | Jerusalim | Kabul | Katmandu | Kuala Lumpur | Male | Manam | Manil | Maskat | Naip'jido | Nikosii | Nur-Sultan | Pekin | Phen'jan | Pnompen' | Rijad | Sanaa | Seul | Singapur | Šri Džajavardenepura Kotte | Taškent | Tbilis | Tehran | Thimphu | Tokio | Ulanbatar | Uz' Deli | V'jent'jan