Bankok

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Bankok
กรุงเทพมหานคร
(Krung Thep Maha Nakhon)
 Lidnanznam
Seal of Bangkok Metro Authority.png
 Flag
Flag of Bangkok.svg
Valdkund Tailand
Eläjiden lugu (2013) 5 686 252 ristitud
Pind 1 568 km²
Bankokกรุงเทพมหานคร(Krung Thep Maha Nakhon)
Pämez' Asvin Kvanming (2 016—)
Telefonkod +66-(0)2
Aigvö UTC+7


Bankok (tail.: กรุงเทพมหานคร Krung Thep Maha Nakhon — lühetud nimituz, oficialine täuz' nimi kogoneb 20 sanaspäi) om Tailandan pälidn da kaikiš suremb lidn.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Eländpunktan aluz om pandud 15. voz'sadal. Vn 1782 21. päiväl sulakud Rama Ezmäine-kunigaz sirdi valdkundan pälidnad sihe.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Lidn sijadase Tailandan keskpalas, Keskuztazangištol, Čauphrai-jogen oiktal randal sen lanktendan sijanno Siaman lahthe, 1,5 metrad korktusel valdmeren pindan päl. Läksijad jogespäi äiluguižed kanalad läbitadas lidnan territorijad verkoks. Jogi vedab sadegmaid i sen del't sirdab merhe pol'metran polhe vodes.

Klimat om subekvatorialine mussonine. Vodes ümbri päivän lämuz om +26..+29 C°. Paneb 1648 mm sadegid vodes, kuivsezon oleskeleb tal'vkus-uhokus (6..20 mm kus).

Bankok jagase 50 ümbrikho (tail.: เขท khet), ned alajagasoiš 154 administrativižhe lidnanlaptha (tail.: แขวง khveng).

Tobmuz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kaik rahvaz valičeb lidnan pämehen (gubernatoran). Hänen valdatusiden strok om 4 vot, kahtenden strokun om voimuz. Jäl'gmäine valitud Sukhumbhand Paribatra-gubernator om oigetud erindha sodahuntal vn 2016 redukus.

Eläjad da ižanduz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vn 2010 Tailandan rahvahanlugemižen mödhe ühthine eläjiden lugu oli 8 280 925 ristitud, no vaiše 5 692 284 eliba kaikenaigaižikš. Lidnan aglomeracii (Sur' Bankok, tail.: ปริมณฑล parimonthon) koskeb 5 lähišt agjad, sen ristitišt om 14,5 mln eläjid (2010).

Ižandusen päsarakod oma elektronikan paloiden tehmine, avtoiden pästand, laivansauvomine, sauvond, kivivoin ümbriradmine, turizm. Om kaks' lendimportad — südäimižiden reisiden täht (Don Miang) da rahvahidenkeskeine — Suvarnabhum (BKK).

Sebruzlidnad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kaik kaks'kümne koume sebruzlidnad da lidnad-partnörad om Bankokal (2013).

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]


Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]



Azijan pälidnad
Abu Dabi | Amman | Ankar | Astan | Ašhabad | Bagdad | Baku | Bandar Seri Begavan | Bankok | Beirut | Biškek | Dakk | Damask | Dili | Doh | Džakart | Dušanbe | El' Kuveit | Hanoi | Islamabad | Jerevan | Jerusalim | Kabul | Katmandu | Kuala Lumpur | Male | Manam | Manil | Maskat | Naip'jido | Nikosii | Pekin | Phen'jan | Pnompen' | Rijad | Sanaa | Seul | Singapur | Šri Džajavardenepura Kotte | Taškent | Tbilis | Tehran | Thimphu | Tokio | Ulanbatar | Uz' Deli | V'jent'jan
Wiki letter w.svg Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.