El' Kuveit

El' Kuveit
مدينة الكويت
*(Madīnat El' Kuveit)*
Lidnanznam;	Flag;
Valdkund	Kuveit
Eläjiden lugu (2018)	2,990,000 ristitud
Pind	860 km²
Telefonkod	+965
Aigvö	UTC+3

El' Kuveit (arab.: مدينة الكويت, vepsän transkripcii: Madīnat El' Kuveit) om Kuveitan pälidn da kaikiš suremb lidn. Se om Pälidnan agjan (Asimah-agj arabaks, 200 km²) administrativižeks keskuseks mugažo.

Istorii

El' Kuveit znamoičeb «lidneihut» araban kelel. Kaik valdkund om nimitadud sen mödhe. Om valdkundan pälidnaks sen alusenpanendaspäi vl 1961. Šingotaškanzi sadud ripmatomuden jäl'ghe, sikš miše anastadihe sal'hid kivivoin möndaspäi Evropan da AÜV:oiden kompanijoil. Soda Persijan lahtes (1990) toi lujad ekologišt vigad ezilidnoile da meren eläjile, kivivoi valoihe da kividunu räkäs sil aigalpäi.

El' Kuveitan ižandusen sarakod oma kivivoin vendan ližaks: turizm, openduz, tedoidused tervhudes, finansižed da investicižed kompanijad. Tegimišton edheotandad oma keskitadud päivlaskmaižes Eš-Šuvaih-ezilidnas. Toižed aglomeracijan zonad oma opendusen täht i tervhuden spravitandan täht.

Geografii

Lidn sijadase valdkundan keskuzpalas, Persijan lahten päivlaskman üks'jäižen merikaran madalal randal.

Klimat om lujas räk pol'letetazangišton kuiv. Sä om päivoikaz lujas semendkus-redukus, pil'vekaz kül'mkus-sulakus. Voden keskmäine lämuz om +27,2 C° kezakun-elokun +37,2..+38,7 C°, tal'vkun-uhokun +13,5..+15,3 C°. Ekstremumad oma −6,0 C° (tal'vku) i +52,1 C° (kezaku, heinku, eloku). Voib panda haloid öližel aigal tal'vkus-keväz'kus. Il'man lämuz voib ületada +44 C° keväz'kus-redukus, ei voi olda madalamb mi +20 C° heinkus-elokus. Paneb sadegid 116 mm vodes, enamba kül'mkus-vilukus (18..30 mm kus) i keväz'kus (18 mm), ei olele niid ani kezakus-sügüz'kus. Letetorokad oleldas voden miččen taht aigan, no enamba räkil kuil.

Eläjad

Vl 2008 lidnan eläjiden lugu oli 151 tuhad ristituid. Kuveit-valdkundan ristitišt eläb pälidnan aglomeracijas tobjimalaz (2,4 mln vl 2005). Om äi ajelnuzid verazmalaižid radmaha. Valdkundan seičeme eläjad kümnespäi elädas pälidnan aglomeracijas.

Transport

Avtobusad oma kundaližeks transportaks lidnas, ned-žo ühtenzoittas ezilidnoidenke da verhiden maiden lähižidenke lidnoidenke.

Rahvahidenkeskeine soda- da civiline Kuveit-lendimport^[1] (KWI / OKKK, 15,6 mln passažiroid vl 2023) om üks'jäine valdkundas, sijadase vižtoštkümnes kilometras suvhe lidnan keskuzpalaspäi. Sišpäi tehtas reisid Indijha, Pakistanha, Iranha, Turkanmaha, erasihe toižihe lähižihe Azijan maihe, Keskmeren lidnoihe-portoihe, Evropan järedoihe lidnoihe. Kuveitan sodavägiden Abdullah Al-Mubarak-il'mbaz otab lendimportan palad.

Kaik kaks' meriportad ratas läz lidnad vemha ujuden kivivoid (Ahmadi-port) da tomha tavaroid (Šuveik-port).

Homaičendad

↑ Rahvahidenkeskeižen Kuveit-lendimportan sait (kuwaitairport.gov.kw). (arab.) (angl.)

El' Kuveit Vikiaitas

	Azijan pälidnad
	Abu Dabi \| Amman \| Ankar \| Astan \| Ašhabad \| Bagdad \| Baku \| Bandar Seri Begavan \| Bankok \| Beirut \| Biškek \| Dakk \| Damask \| Dili \| Doh \| Džakart \| Dušanbe \| El' Kuveit \| Hanoi \| Islamabad \| Jerevan \| Jerusalim \| Kabul \| Katmandu \| Kuala Lumpur \| Male \| Manam \| Manil \| Maskat \| Naip'jido \| Nikosii \| Pekin \| Phen'jan \| Pnompen' \| Rijad \| Sanaa \| Seul \| Singapur \| Šri Džajavardenepura Kotte \| Taškent \| Tbilis \| Tehran \| Thimphu \| Tokio \| Ulanbatar \| Uz' Deli \| V'jent'jan

[1] Rahvahidenkeskeižen Kuveit-lendimportan sait (kuwaitairport.gov.kw). (arab.) (angl.)

[1]