Tän'czin'
| Valdkund | Kitai |
| Eläjiden lugu (2014) | 15,200,000 ristitud |
| Pind | 11,760 km² |
| |
| Pämez' | Huan Singo (2007—, 黄兴国) |
| Telefonkod | +86−22 |
| Aigvö | UTC+8 |
Tän'czin' (kit.: 天津, pin'jin': Tiānjīn, sijaline virkand [tʰjɛ̃̀ɦɪ̀ŋ], sana sanha «taivhaline bradindsija», počtan adresas: Tientsin) om Kitain keskuzalištusen lidn.
Se om Kitain kul'turan da turizman znamasine keskuz, kaikiš järedamb logistine keskuz da transporttesol'm.
Lidn sijadase 95 km suvipäivnouzmha Pekin-pälidnaspäi.
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Nügüdläižen lidnan sijas port da varažomad oliba olmas vodespäi 340 edel meiden erad. Vhesai 1404 lidnad nimitihe Žigu:ks (直沽, «oiged port»). Sikš ku tulii kitain Jongli-imperator läbiti jogen lidnas ridelten valdištmes vellenpoiganke, ka lidnad udesnimitihe. Kitain surt kanalad levitihe, vl 1421 Kitain pälidnad sirdihe Nankinaspäi Pekinha, sid' lidn šingotaškanzihe kuti torguindkeskuz. Tähäsai lidnrajonad kogotas kaks' palad — kontinentansüdäimine (kanalan randoil) da mererandaline (rahvahidenkeskeine port).
Kitain vižvoččiden augplanoiden aigan Tän'czin' tegihe industializacijan vedimeks, jügedan da kebnan tegimištoiden kaikiš znamasižembaks keskuseks.
Geografijan andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Lidnan territorii seižub Tünen valdmeren Pakuižen meren Bohai-lahten randal. Se röunatab Hebei-agjanke suves, päivlaskmas da pohjoižes, Pekinan territorijanke lodehes. Ühthine röunoiden piduz kuivmadme om 1137 km. Pakuižen meren randanpird otab 153 km Tän'czinin röunoiš.
Kuz' vanhad lidnrajonad sijadase kontinentan südäimes, Haihe-jogen randoil da Huanhe-Jänczi-kanalan kaikiš pohjoižembas čokkoimes.
Reljef om tazo mererandaline tobjimalaz. Kaikiš korktemb om Džudin-mägenoc (1078 m) Hebeinke pohjoižröunal.
Klimat om terav kontinentaline, mussonine pol'kuiv. Heinkun keskmäine lämuz om +27 C°, vilukun — −3 C°. Kaikiš madalamb homaitud lämuz om −18,1 C°. Paneb sadegid 544 mm vodes. Kezal om vihmsezon, paneb 387 mm. Kuival sezonal (tal'vku-keväz'ku) paneb 19 mm kaikes pordos.
Londuseližed varad oma kivivoi, marganc, bor (himine element) da keitandsol.
Administrativine jagand
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Tän'czin' jagase 15 rajonaks-ümbrikoks (seičeme lidnrajonad, nell' ezilidnrajonad, nell' külärajonad) da ühteks eriližeks rajonaks. Kuz' vanhad lidnrajonad oma Hepin, Hedun, Hesi, Nan'kai, Hebei da Huncäo. Uz' lidnrajon om mererandaline Bin'hai, se sijadase 30 km päivnouzmha lidnan vanhas keskusespäi. Nened 16 rajonad alajagasoiš 240 administrativižeks ühtnikaks (140 lidnkundad da sada küläümbrikod).
Eläjad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vn 2010 kaiken Kitain rahvahanlugemižen mödhe lidnrajoniden ristitišt oli 3 850 000 eläjad, pind — 181 km².
Ižanduz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Tän'czinin kogosüdäiprodukt om 1,572 mlrd CNY (225 bln US$ vl 2014), se kaksitui vodenke 2009 rindataden.
Mail'man Airbus-kompanijan tegimed, Toyota-, Samsung- da Motorola-kompanijoiden palakundad sijadase lidnas. Vl 2010 285 mail'man kompanijad 500:späi oma ičeze palakundoid Bin'hai-rajonas «Bohai — Ekonomine Rim» projektan zavodindan jäl'ghe.
Ižandusen uded sarakod oma konstruktortedoidused, elektronine informacine tehnologii, biotehnologii.
Vl 2010 heredambaine superkompjuter mail'mas sijadase neciš lidnas, se om Tän'he-1A.
Transport
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Port sijadase 60 km lidnan keskusen rajonišpäi, se om üks' kaikiš järedambišpäi Kitaiš da mail'mas, otab 32 km mererandištod.
Avtobusad, tramvaid da metro oma kundaližeks transportaks lidnan südäimes. Metro radab vspäi 1984 (vl 2014 nell' jonod, 87 stancijad, 136 km raudted). Kiruhraudtejonused ühtenzoittas lidnad Pekin-pälidnanke (117 km ted vai pol'časud).
Rahvahidenkeskeine civiline «Tän'czin' Bin'hai»-lendimport (TSN) sijadase 13 kilometras päivnouzmha lidnan keskusespäi. Sišpäi tehtas reisid Azijan äjihe verhiže maihe, jügureisid Venäman Sibirin lidnoihe, čarterreisid Egiptha, mugažo Kitaidme.
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]