Tän'czin'

Tän'czin'
天津
*(Tiānjīn)*
Valdkund	Kitai
Eläjiden lugu (2020)	13,866,009 ristitud
Pind	11,946 km²
Pämez'	Huan Singo; (2007—,; 黄兴国)
Telefonkod	+86−22
Aigvö	UTC+8

Tän'czin' (kit.: 天津, pin'jin': Tiānjīn, sijaline virkand [tʰjɛ̃̀ɦɪ̀ŋ], sana sanha «taivhaline bradindsija», počtan adresas: Tientsin) om Kitain keskuzalištusen lidn (nellän kesken), ei mülü agjoihe.

Se om Kitain kul'turan da turizman znamasine keskuz, kaikiš järedamb logistine keskuz da transporttesol'm.

Lidn sijadase 95 km suvipäivnouzmha Pekin-pälidnaspäi.

Istorii

Nügüdläižen lidnan sijas port da varažomad oliba olmas vodespäi 340 edel meiden erad. Vhesai 1404 lidnad nimitihe Žigu:ks (直沽, «oiged port»). Sikš ku tulii kitain Jongli-imperator läbiti jogen lidnas ridelten valdištmes vellenpoiganke, ka lidnad udesnimitihe. Kitain surt kanalad levitihe, vl 1421 Kitain pälidnad sirdihe Nankinaspäi Pekinha, sid' lidn šingotaškanzihe kuti torguindkeskuz. Tähäsai lidnrajonad kogotas kaks' palad — kontinentansüdäimine (kanalan randoil) da mererandaline (rahvahidenkeskeine port).

Kitain vižvoččiden augplanoiden aigan Tän'czin' tegihe industializacijan vedimeks, jügedan da kebnan tegimištoiden kaikiš znamasižembaks keskuseks.

Geografijan andmused

Lidnan territorii seižub Tünen valdmeren Pakuižen meren Bohai-lahten randal. Se röunatab Hebei-agjanke suves, päivlaskmas da pohjoižes, Pekinan territorijanke lodehes. Ühthine röunoiden piduz kuivmadme om 1137 km. Pakuižen meren randanpird otab 153 km Tän'czinin röunoiš.

Kaik kuz' vanhad lidnrajonad sijadasoiš kontinentan südäimes, Haihe-jogen randoil da Huanhe-Jänczi-kanalan kaikiš pohjoižembas čokkoimes.

Reljef om tazo mererandaline tobjimalaz. Kaikiš korktemb om Džudin-mägenoc (1078 m ü.m.t.) Hebeinke pohjoižröunal.

Klimat om terav kontinentaline, mussonine pol'kuiv. Keväz' om päivoikaz, toižed kud oma pil'vekahad. Voden keskmäine lämuz om +13,3 C°, kezakun-elokun +25,0..+27,2 C°, tal'vkun-uhokun −2,8..+0,4 C°. Kaikiš madalamb homaitud lämuz om −22,9 C° (uhoku), kaikiš korktemb +40,6 C° (semendku-heinku). Ei voi panda halad semendkus-sügüz'kus. Paneb sadegid 521 mm vodes, vihmsezon oleskeleb kezaaigan (heinkus-elokus paneb 122..141 mm kus), kuival sezonal (tal'vku-keväz'ku) paneb 19 mm kaikes pordos.

Londuseližed varad oma kivivoi, marganc, bor (himine element) da keitandsol.

Administrativine jagand

Tän'czin' jagase 15 nimitadud rajonaks-ümbrikoks (seičeme lidnrajonad, nell' ezilidnrajonad, nell' külärajonad) da ühteks eriližeks rajonaks. Kuz' vanhad lidnrajonad oma Hepin, Hedun, Hesi, Nan'kai, Hebei da Huncäo. Uz' lidnrajon om mererandaline Bin'hai, se sijadase koumekümnes kilometras päivnouzmha lidnan vanhas keskusespäi. Ned 16 rajonad alajagasoiš 240 administrativižeks ühtnikaks (140 lidnankundad da sada küläümbrikod).

Eläjad

Vn 2000 Kitain rahvahanlugemižen mödhe lidnan ühthine ristitišt (lidnrajonad i külärajonad) oli 9,848,731 eläjad, vl 2010 — 12,938,224 eläjad, vl 2020 — 13,866,009 eläjad.

Rahvahad (2000): han' — 97,29 %, hui — 1,75 %, man'čžuralaižed — 0,57 %, toižed rahvahad — 0,39 %.

Ižanduz

Tän'czinin kogosüdäiprodukt om 1,572 mlrd CNY (225 bln US$ vl 2014), se kaksitui vodenke 2009 rindataden.

Mail'man Airbus-kompanijan tegimed, Toyota-, Samsung- da Motorola-kompanijoiden palakundad sijadase lidnas. Vl 2010 285 mail'man kompanijad 500:späi oliba ičeze palakundoidenke Bin'hai-rajonas «Bohai — Ekonomine Rim» projektan zavodindan jäl'ghe.

Ižandusen uded sarakod oma konstruktortedoidused, elektronine informacine tehnologii, biotehnologii.

Nacionaline superkompjuterine keskuz sijadase Tän'cziniš, vl 2010 heredambaine (vn 2011 kezakuhusai) Tän'he-1A-superkompjuter mail'mas om sätud neciš lidnas.

Transport

Tän'czinin port sijadase kuz'kümnes kilometras lidnan keskuzpalan rajonišpäi, se om üks' kaikiš järedambišpäi Kitaiš da mail'mas, otab 32 km mererandištod.

Avtobusad, tramvaid da metro oma kundaližeks transportaks lidnan südäimes. Metropoliten radab vspäi 1984 (vspäi 2024 om üks'toštkümne jonod 222 stancijanke, 301 km raudted). Kiruhraudtejonused ühtenzoittas lidnad Pekin-pälidnanke (117 km ted vai pol'časud).

Rahvahidenkeskeine civiline Tän'czin' Bin'hai-lendimport^[1] (TSN / ZBTJ, 23,8 mln passažiroid vl 2019, 195 tuh. tonnoid jüguid vl 2021) sijadase koumetoštkümnes kilometras päivnouzmha lidnan keskuzpalaspäi. Sišpäi tehtas reisid Azijan äjihe verhiže maihe, jügureisid Venäman Sibirin lidnoihe, čarterreisid Egiptha, mugažo Kitaidme.