Kodipühüt

Järgeline kodipühüt

Kodipühüt

Valdkund:	Živatad
Tip:	Sel'gjäntkeižed (Chordata)
Klass:	Lindud (Aves)
Heimkund:	Kananvuiččed (Galliformes)
Sugukund:	Fazanižed (Phasianidae)
Heim:	Kodipühüded (Coturnix)
Erik:	Järgeline kodipühüt

Latinankel'ne nimi

Coturnix coturnix (Linnaeus, 1758)

Sistematik
Vikierikoiš

Kuvad
Vikiaitas

ITIS 553871

NCBI 9091

Munad pezaspäi (Coturnix coturnix confisa).

Kodipühüt, Evropalaine kodipühüt vai Järgeline kodipühüt (latin.: Coturnix coturnix) om üks'jäine kezalind Kananvuiččed-heimkundas, kaik toižed jädas tal'veks. Kahesa alaerikod om olmas. Ende oliba mectusen objektoil. Kazvab lindstajas hüvin.

Ümbrikirjutand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Täuz'kaznuden lindun hibj om 16..20 sm pitte, 80..145 g vedutte. Höunhišt om pakuižen polhe.

Alaerikod

C. c. africana
C. c. confisa
C. c. conturbans
C. c. coturnix
C. c. erlangeri
C. c. inopinata
C. c. parisii
C. c. ragonierii

Elonlad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Järgeline kodipühüt om levitadud Evropan, Afrikan i Päivlaskmaižen Azijan maiš. Tal'vdub Suviafrikas, Indijas da ümbri siš. Tuldas leten pohjoižmaihe semendkun augotišes. Äikerdoitas kaznudes heinäs, sätas pezoid man pindal. Emäč paneb 8..20 munad pezha, haudub niid 15−17 päivest i kazvatab pezakundad ižačun ühtnemižeta. Letas suvirandoile elokun-sügüz'kun lopus.

Söte[redaktiruida | redaktiruida purde]

Lidn söb kazmusid (semned, urbad, vezad) tobjimalaz, mugažo gavedid. Järgeline kodipühüt voib söda morijoid mehen täht piskal'heinän semnid, ristit traviše i läžub mugoižes lihaspäi 2-3 päivhäsai, surmid ei oleskele.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kodipühüt Vikiaitas

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.