Kodipühüt
Järgeline kodipühüt | ||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tedoklassifikacii | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Latinankel'ne nimi | ||||||||||||||
Coturnix coturnix (Linnaeus, 1758) | ||||||||||||||
|
Kodipühüt, Evropalaine kodipühüt vai Järgeline kodipühüt (latin.: Coturnix coturnix) om üks'jäine kezalind Kananvuiččed-heimkundas, kaik toižed jädas tal'veks. Kahesa alaerikod om olmas. Ende oliba mectusen objektoil. Kazvab lindstajas hüvin.
Ümbrikirjutand
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Täuz'kaznuden lindun hibj om 16..20 sm pitte, 80..145 g vedutte. Höunhišt om pakuižen polhe.
- Alaerikod
- C. c. africana
- C. c. confisa
- C. c. conturbans
- C. c. coturnix
- C. c. erlangeri
- C. c. inopinata
- C. c. parisii
- C. c. ragonierii
Elonlad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Järgeline kodipühüt om levitadud Evropan, Afrikan i Päivlaskmaižen Azijan maiš. Tal'vdub Suviafrikas, Indijas da ümbri siš. Tuldas leten pohjoižmaihe semendkun augotišes. Äikerdoitas kaznudes heinäs, sätas pezoid man pindal. Emäč paneb 8..20 munad pezha, haudub niid 15−17 päivest i kazvatab pezakundad ižačun ühtnemižeta. Letas suvirandoile elokun-sügüz'kun lopus.
Söte
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Lidn söb kazmusid (semned, urbad, vezad) tobjimalaz, mugažo gavedid. Järgeline kodipühüt voib söda morijoid mehen täht piskal'heinän semnid, ristit traviše i läžub mugoižes lihaspäi 2-3 päivhäsai, surmid ei oleskele.
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]
Kodipühüt Vikiaitas |
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |