Kodipühüt

Järgeline kodipühüt

Kodipühüt

Valdkund:	Živatad
Tip:	Sel'gjäntkeižed (Chordata)
Klass:	Lindud (Aves)
Heimkund:	Kananvuiččed (Galliformes)
Sugukund:	Fazanižed (Phasianidae)
Heim:	Kodipühüded (Coturnix)
Erik:	Järgeline kodipühüt

Latinankel'ne nimi

Coturnix coturnix (Linnaeus, 1758)

Sistematik
Vikierikoiš

Kuvad
Vikiaitas

ITIS 553871

NCBI 9091

Järgeližen kodipühüden ižačun än'.

Kodipühüt, Evropalaine kodipühüt vai Järgeline kodipühüt (latin.: Coturnix coturnix) om üks'jäine kezalind Kananvuiččed-heimkundas, kaik toižed jädas tal'veks. Kahesa alaerikod om olmas. Ende oliba mectusen objektoil. Kazvab lindstajas hüvin.

Ümbrikirjutand

Täuz'kaznuden lindun hibj om 16..20 sm pitte, 80..145 g vedutte. Höunhišt om pakuižen polhe.

Alaerikod

C. c. africana
C. c. confisa
C. c. conturbans
C. c. coturnix
C. c. erlangeri
C. c. inopinata
C. c. parisii
C. c. ragonierii

Elonlad

Järgeline kodipühüt om levitadud Evropan, Afrikan i Päivlaskmaižen Azijan maiš. Tal'vdub Suviafrikas, Indijas da ümbri siš. Tuldas leten pohjoižmaihe semendkun augotišes. Äikerdoitas kaznudes heinäs, sätas pezoid man pindal. Emäč paneb 8..20 munad pezha, haudub niid 15−17 päivest i kazvatab pezakundad ižačun ühtnemižeta. Letas suvirandoile elokun-sügüz'kun lopus.

Söte

Lidn söb kazmusid (semned, urbad, vezad) tobjimalaz, mugažo gavedid. Järgeline kodipühüt voib söda morijoid mehen täht piskal'heinän semnid, ristit traviše i läžub mugoižes lihaspäi 2-3 päivhäsai, surmid ei oleskele.

Homaičendad

Kodipühüt Vikiaitas

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.