Mine sisu juurde

Kodipühüt

Vikipedii-späi
Järgeline kodipühüt
Järgeline kodipühüt
Kodipühüt
Tedoklassifikacii
Valdkund: Živatad
Tip: Sel'gjäntkeižed (Chordata)
Klass: Lindud (Aves)
Heimkund: Kananvuiččed (Galliformes)
Sugukund: Fazanižed (Phasianidae)
Heim: Kodipühüded (Coturnix)
Erik: Järgeline kodipühüt
Latinankel'ne nimi
Coturnix coturnix (Linnaeus, 1758)


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 553871
NCBI 9091
Järgeližen kodipühüden ižačun än'.
Munad pezaspäi (Coturnix coturnix confisa).

Kodipühüt, Evropalaine kodipühüt vai Järgeline kodipühüt (latin.: Coturnix coturnix) om üks'jäine kezalind Kananvuiččed-heimkundas, kaik toižed jädas tal'veks. Kahesa alaerikod om olmas. Ende oliba mectusen objektoil. Kazvab lindstajas hüvin.

Ümbrikirjutand

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Täuz'kaznuden lindun hibj om 16..20 sm pitte, 80..145 g vedutte. Höunhišt om pakuižen polhe.

Alaerikod
  • C. c. africana
  • C. c. confisa
  • C. c. conturbans
  • C. c. coturnix
  • C. c. erlangeri
  • C. c. inopinata
  • C. c. parisii
  • C. c. ragonierii

Järgeline kodipühüt om levitadud Evropan, Afrikan i Päivlaskmaižen Azijan maiš. Tal'vdub Suviafrikas, Indijas da ümbri siš. Tuldas leten pohjoižmaihe semendkun augotišes. Äikerdoitas kaznudes heinäs, sätas pezoid man pindal. Emäč paneb 8..20 munad pezha, haudub niid 15−17 päivest i kazvatab pezakundad ižačun ühtnemižeta. Letas suvirandoile elokun-sügüz'kun lopus.

Lidn söb kazmusid (semned, urbad, vezad) tobjimalaz, mugažo gavedid. Järgeline kodipühüt voib söda morijoid mehen täht piskal'heinän semnid, ristit traviše i läžub mugoižes lihaspäi 2-3 päivhäsai, surmid ei oleskele.



Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.