Kroikoi

Kroikoi
Kroikoi
Tedoklassifikacii
Valdkund: Živatad Tip: Sel'gjäntkeižed (Chordata) Klass: Lindud (Aves) Heimkund: Pasklindunvuiččed (Passeriformes) Sugukund: Kroikoinvuiččed (Corvidae) Heim: Kroikoid (Corvus) Erik: Kroikoi
Latinankel'ne nimi
Corvus corax (Linnaeus, 1758)
Areal
Sistematik Vikierikoiš Kuvad Vikiaitas ITIS 179725 NCBI 56781

Kroikoi (latin.: Corvus corax) om Kroikoinvuiččiden sugukundan levitadud lind, eläb Pohjoižes mapoliškos. Erištadas läz kümned alaerikod.

Kroikoin munad

Se om Pasklindunvuiččed-heimkundan kaikiš järedamb lind. Hibj oleleb 60..70 sm pitte, 0,8..1,6 kg vedutte, suugiden maihutuzkeskust sase 120..150 santimetrhasai. N'ok om terav, korged da massivine. Kurkunno om pit'kid suugid (muga nimitadud «bard»). Kroikoi tegeb severzid-se hüpkid edel lendahtandad. Lendai kroikoi maihutab harvemba mi heimon toižed lindud, hänen suugad oma pidemb da kaidamb, händ om tilgunvuitte. Ei voi erištada sugud mujuhu kacten, no ižačud oma järedambad mi emäčud.

Varukaz lind, mahtab varastada severzid-se minutoid. Socializacijan mär om madal, kroikoid elädas paroil, voidas ühtneda joukhu edel ödumišt sügüzel i tal'vel. Kroikoi söb kaik: habukan söm, reptilijad, kazmused, ristitun sömjändused. Äikerdoičese elon kahtendel-koumandel vodel. Monogamine elon hätkte, om kahtenden ižačun tulendan pezha statjoid ühtenden olmatomuden aigan. Toine peza toižespäi sijadase üks'-viž kilometrad keskustal da sen enamba. Lind eläb 10..15 vot londuses, 75 vodhesai ristitun eländtahoiš.

Homaičendad

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.