Kukoinkarang

Kukoinkarang
Kukoinkarang änikoičeb
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta) Klass: Kaksidülehtesižed (Dicotyledones) Kund: Rozänikoižed (Rosales) Sugukund: Rozanvuiččed (Rosaceae) Heim: Roz (Rosa) Erik: Kukoinkarang
Latinankel'ne nimi
Rósa canína L., 1753
Sistematik Vikierikoiš Kuvad Vikiaitas ITIS 24819 NCBI 74635

Kukoinkarang (latin.: Rosa canina) om levitadud penzaz lehtesenlähtendanke sügüzel. Mülüb Rozanvuiččed-sugukundha.

Leviganduz

Penzaz kazvab Evropas, Afrikan pohjoižes, Azijan päivlaskmas i keskuses.

Kukoinkarang navedib harvoid mecoid, pallištoid, pilitišid, mecatomid pautkid, jogiden i ojiden randoid, teverid, pustolänid.

Ümbrikirjutand

Kazmuz sase 1..5 metrad kortte. Kukoinkarangon lehtesed kazdas 7..9 sm pitte. Harvad ogahad oma penzhan seikhil, ned oma tihedamb no penemb noril vezoil. Kor' ruskneb päiväižen polespäi. Vauktad vai ruskedvauvhad hajutomad änikod oleldas 4..6 santimetrhasai diametral, kazdas üksin vai 3..5 tophas.

Änikoičend oleskeleb semendkus-heinkus. Plodud küpsnedas elokus, ned oma siledad rusttad vai ruskedpakuižed 15..26 mm pitte. Kukoinkarang äikerdoičese vegetativižikš i semnil.

Kävutand

Kävutadas ploduid zell'čajuks kül'mehtust vaste. Plodud mülütadas C-vitaminad (0,24..0,85% kuivatud ploduiš). Tehtas sadroziden juritandad kukoinkarangho. Ištutadas lidnantagažil teveril dekorativižikš jonoikš.

Galerei

• 

  Ogakaz seikh

• 

  Lehtez

• 

  Änik

• 

  Plodud