Ojakelloine

Ojakelloine
Ojakelloine rahvahaližes Rondane-puištos, Norvegijan suvi
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta) Klass: Kaksidülehtesižed (Dicotyledones) Kund: Rozänikoižed (Rosales) Sugukund: Rozanvuiččed (Rosaceae) Heim: Geum Erik: Ojakelloine
Latinankel'ne nimi
Géum rivále L.
Sistematik Vikierikoiš Kuvad Vikiaitas ITIS 24659 NCBI 148897

Ojakelloine (latin.: Geum rivale) om äivoččiden heinäsižiden kazmusiden erik. Mülütadas Rozanvuiččed-sugukundha.

Leviganduz

Kazvab Evropan kaikedme territorijadme, Keskuzazijas, Sibiriš i Edahaižes Päivnouzmas, Kitaiš, Pohjoižamerikas. Ojakelloine om kaičendan al erasil tahoil.

Navedib nepsoid kazvateližid väll'muiktoid mahusid. Londuseližed zonad: lehtezmec, jogenrand, soröun, nit, penzhišt.

Ümbrikirjutand

Ojakelloižen jurišt om bur sanged ujelii. Seikh om püštoiged 25..80 sm pitte, läz sarakoita, muzarusked päpaloin. Se da lehtesed oma karvakahad.

Änikoičeb keväz'kezal 15..20 päiväd. Änikod oma kellonvuiččed 1..1,5 sm diametral. Kazdas 2..5 vauktad vai vauhpakušt änikod seikhen päl, pit'kil varzil. Heid'om om vihandvauvhan mujun. Plod küpsneb heinkus-elokus, se om rusked semnikaz, koukudenke levigandemha živatoil.

Kävutand

Hein om hüvä söte kabjživatištole kevädel. Lehtesed sättudas salatoihe, keitoshe i tučkuižihe. Jured vajehtadas uniheinäd eriližmaguteseks. Ottas zelläks, keratas jurid kevädel vai sügüzel i heinäd änikoičendan zavodindas.

Voib sada jurištospäi rusttiž-koričmad mujud. Andab mezjäižile heid'omad keväz'kezal, mugažo nektarad hüviš arvoimižiš. Ištutadas sortuid dekorativižes sadunkazvatuses.