Ojakelloine
| Ojakelloine | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Ojakelloine rahvahaližes Rondane-puištos, Norvegijan suvi | ||||||||||||||
| Tedoklassifikacii | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Latinankel'ne nimi | ||||||||||||||
| Géum rivále L. | ||||||||||||||
|
Ojakelloine (latin.: Geum rivale) om äivoččiden heinäsižiden kazmusiden erik. Mülütadas Rozanvuiččed-sugukundha.
Leviganduz[vajehtada | vajehtada lähte]
Kazvab Evropan kaikedme territorijadme, Keskuzazijas, Sibiriš i Edahaižes Päivnouzmas, Kitaiš, Pohjoižamerikas. Ojakelloine om kaičendan al erasil tahoil.
Navedib nepsoid kazvateližid väll'muiktoid mahusid. Londuseližed zonad: lehtezmec, jogenrand, soröun, nit, penzhišt.
Ümbrikirjutand[vajehtada | vajehtada lähte]
Ojakelloižen jurišt om bur sanged ujelii. Seikh om püštoiged 25..80 sm pitte, läz sarakoita, muzarusked päpaloin. Se da lehtesed oma karvakahad.
Änikoičeb keväz'kezal 15..20 päiväd. Änikod oma kellonvuiččed 1..1,5 sm diametral. Kazdas 2..5 vauktad vai vauhpakušt änikod seikhen päl, pit'kil varzil. Heid'om om vihandvauvhan mujun. Plod küpsneb heinkus-elokus, se om rusked semnikaz, koukudenke levigandemha živatoil.
Kävutand[vajehtada | vajehtada lähte]
Hein om hüvä söte kabjživatištole kevädel. Lehtesed sättudas salatoihe, keitoshe i tučkuižihe. Jured vajehtadas uniheinäd eriližmaguteseks. Ottas zelläks, keratas jurid kevädel vai sügüzel i heinäd änikoičendan zavodindas.
Voib sada jurištospäi rusttiž-koričmad mujud. Andab mezjäižile heid'omad keväz'kezal, mugažo nektarad hüviš arvoimižiš. Ištutadas sortuid dekorativižes sadunkazvatuses.
Homaičendad[vajehtada | vajehtada lähte]
 |
Ojakelloine Vikiaitas |