Mine sisu juurde

Ojakelloine

Vikipedii-späi
Ojakelloine
Ojakelloine
Ojakelloine rahvahaližes Rondane-puištos, Norvegijan suvi
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass: Kaksidülehtesižed (Dicotyledones)
Kund: Rozänikoižed (Rosales)
Sugukund: Rozanvuiččed (Rosaceae)
Heim: Geum
Erik: Ojakelloine
Latinankel'ne nimi
Géum rivále L.


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 24659
NCBI 148897

Ojakelloine (latin.: Geum rivale) om äivoččiden heinäsižiden kazmusiden erik. Mülütadas Rozanvuiččed-sugukundha.

Kazvab Evropan kaikedme territorijadme, Keskuzazijas, Sibiriš i Edahaižes Päivnouzmas, Kitaiš, Pohjoižamerikas. Ojakelloine om kaičendan al erasil tahoil.

Navedib nepsoid kazvateližid väll'muiktoid mahusid. Londuseližed zonad: lehtezmec, jogenrand, soröun, nit, penzhišt.

Ümbrikirjutand

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Ojakelloižen jurišt om bur sanged ujelii. Seikh om püštoiged 25..80 sm pitte, läz sarakoita, muzarusked päpaloin. Se da lehtesed oma karvakahad.

Änikoičeb keväz'kezal 15..20 päiväd. Änikod oma kellonvuiččed 1..1,5 sm diametral. Kazdas 2..5 vauktad vai vauhpakušt änikod seikhen päl, pit'kil varzil. Heid'om om vihandvauvhan mujun. Plod küpsneb heinkus-elokus, se om rusked semnikaz, koukudenke levigandemha živatoil.

Hein om hüvä söte kabjživatištole kevädel. Lehtesed sättudas salatoihe, keitoshe i tučkuižihe. Jured vajehtadas uniheinäd eriližmaguteseks. Ottas zelläks, keratas jurid kevädel vai sügüzel i heinäd änikoičendan zavodindas.

Voib sada jurištospäi rusttiž-koričmad mujud. Andab mezjäižile heid'omad keväz'kezal, mugažo nektarad hüviš arvoimižiš. Ištutadas sortuid dekorativižes sadunkazvatuses.