Radio

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Radiokommunikacijan shem.
Radiostancii navedijoiden täht tarbhaiženke ümbrištonke.

Radio (latinan kelen sanoišpäi: radio «sädegoičen», «pästan lähtten», «lasken» i radius «sädeg») om kävutai radiolainhid tehnologii tomha da oigendamha informacijad (sidä kesken internet-signalad), sidon vanuimetoi toižend. Radiolainhed tegesoiš da oigendasoiš elektromagnitižen energijan ičendoiden sistematižel modeliruindal. Nene ičendad oma amplitud, paksuz, faz, leveduzimpul'smoduläcii.

Processan ližaladimed: mikrofon, oigendim, oigenduzantenn, sandantenn, radiosandapparat, vägestoitim, dinamikad vai kundlimed.

Radion kävutandad: kaikenaigaine radiooigenduz, televizijan oigenduz, digitaline radio, radiopagižmižed, mobiližed telefonad, radionavigacii, radar, lämbituz (mikrolainhižen päčin effekt), radioohjanduz, radioastronomii.

Radion avaidusen da tedoidusen process oli pit'k, äi ristituid ühtniba sihe kaiken 19. voz'sadan aigan. Vl 1831 Maikl Faradei avaiži elektromagnitižen indukcijan nägust. Vl 1897 sulakun 24. päiväl Aleksandr Popov-radiotehnikantedomez' oigenzi ezmaižen Venämas «Генрих Герц»-radiogramman (Genrih Herc) 250 metraha Piterin universitetan sauvusiden keskes.

Radiolainhiden pädiapazonad:

  • üläpit'klainhine diapazon (4 toižendad, λ = 10—105 km);
  • pit'klainhine diapazon (kilometrižed lainhed, λ = 1—10 km vai f = 30—300 kHc);
  • kesklainhine diapazon (λ = 100 m — 1 km);
  • lühüdlainhine diapazon (λ = 10—100 m);
  • ul'tralühüdlainhine diapazon (metrižed, decimetrižed i santimetrižed lainhed).
Wiki letter w.svg Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.