Rahvahatoi ma
Rahvahatoi ma om londuseline zon. Sen pirdad oma tazo pind mägištoidenke vai ei, sadegiden vajaguz (penemba 200 mm vodes, tobjimalaz penemba 50 mm vodes, erasti ei olele voz'kümnil), kazmusiden vähä lugu vai eilend da eriline živateläjišt.
Rahvahatomad mad sädasoiš märitud geografižiš tahondoiš, kus sadegiden vajaguz (liig) vasttase korktanke (madalanke) il'man lämudenke vodes läbi.
Harakteristik[redaktiruida | redaktiruida purde]
Erigoittas lete-, kivi- da savitazangištoid, sodunuzid maid, lumitazangištoid. Kaik rahvahatomad mad ottas 16,5 mln km² kuivmad vai 11%, Antarktidanke videndez. Sahar om kaikiš tetabamb letetazangišt.
Lämiden rahvahatomiden maiden territorii om vedhudetoi paksus, järedad tranzitižed joged ristikoittas niid erasti (Sirdarj, Nil, Huanhe). Pened joged kuidas voz'aigadme, järved vajehtadas surut znamasižešti (Lobnor, Čad, Eir). Gruntveziden mineralizacii om luja paksus. Mahused oma vägetomad, om enamba solid mahuses mi organižid substancijoid, solavad kored pindanno oma järgeližed. Oazisad sijadasoiš manalaižen reskveden purtkidenno.
Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]
 |
Rahvahatoi ma Vikiaitas |
|
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |