Nil

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Nilan bassein vezijagandoiden röunoikš.

Nil (arab.: النيل‎ En Nil' , kopt.: P(h)iaro, amuižegipt.: Ḥ'pī da Iteru, Biblijan ivrit: היאור Ha-Ye'or) om kaikiš pidemb jogi Afrikas da mail'mas (kut Amazonas-ki).

Iteru-nimitusen nägu amuižegiptaks.
Jogitransport Niladme.

Jogen piduz om 6 853 km, basseinan pind om 3,4 mln nellikkilometrid. Veden keskmäine mülü om 2 600 m³/s Asuanan padoseinäspäi.

Nilan joginišk om Viktorii-järv 350 m kortte valdmeren pindan päl, jogi nimitase kuti Vauged Nil. Se jokseb ühthe kaikiš surembanke Sinivauvaz Nil-ližajogenke läz Hartum-lidnad. Necile sijale Vauged Nil kadotab veden mülün enambust purutusen da kastelendan tagut, i sur' znamoičend om Sinivauval Nilal. Ei ole ližajogid pidust' jäl'gmäšt 3 tuh. km. Jogi lankteb Keskmerhe äjil hijamil.

Nil jokseb läbi nelläs valdkundas (mödvedhe): Ugand (joginišk), Suvisudan, Sudan, Egipt (del't).

Nilan znamasižed ližajoged (mödvedhe): Sobat, Sinivauvaz Nil, Atbar (oiktad), El' Gazal' (hura). Enzne sur' hura Pakuine Nil-ližajogi om kuivanu 3 tuhad vot tagaz klimatan kuivatesen tagut.

Sured lidnad Nilan randoil (mödvedhe): Džub (Suvisudan), Hartum da Omdurman (Sudan), Asuan, Luksor, Giz, Kair, Aleksandrii (Egipt). Egiptan 97% ristitištod eläb Nilan alangištos.

Wiki letter w.svg Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.