Amazonas

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Amazonas-jogen bassein.
Disambig gray.svg Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.

Amazonas (mugažo portugalijan da ispanijan kelil) om jogi Suviamerikas. Se om kaikiš suremb jogi mail'mas basseinan pindan i täuz'vezižusen mödhe. Augotase Maranjon- da Ukajali-jogiden ühthejoksmuses, 110 m korktusel valdmeren pindan päl. Lankteb Atlantižhe valdmerhe. Jogen ühthine piduz ületab 7 tuhad km Ukajalin joginiškaspäi. Amazonas om üks' kahtes kaikiš pidembas jogespäi mail'mas, toine om Nil ližajogidenke.

Basseinan pind — 7180 tuh. km². Veden keskmäine mülü om 220 tuh. m³ sekundpigudenke alajoksmuses. Keskmäine vozne vedhuz — 7000 km³, se om enamba seičemendest Man kaikiden jogiden vedhudespäi. Kova vedhuz om enamba 1 mlrd. tonnoid vodes. Merivezinouzendad libudas ülezjogen 1400 kilometrhasai.

Geografii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Amazonasan basseinan tobj pala venub Brazilijas, sen suvipäivlaskmaine pala sijadase Bolivijas, agjahine päivlaskm om Perus, lodehližed tahod levigatas Ekvadoradme i Kolumbijadme. Jogen pala mödvedhe Manaushasai (ühthejoksmuz Riu Negrunke) nimitase erasti Solimoins (port. Rio Solimões) verazmaižiš purtkiš. Jogi jokseb Amazonasan alangištodme läz ekvatorad. Lanktes valdmerhe se sädab üht kaikiš järedambiš del'tišpäi mail'mas enamba 100 tuh. km² pindanke. Kaikiš suremb mail'mas Maražo-jogensar' sijadase siš.

Äiluguižed ližajoged lanktas Amazonasha (enamba 1100), 12 niišpäi oma enamba pol'tošt tuhad kilometrid pitte. Kaikiš znamasižembad ližajoged: oiktad — Žurua, Purus, Madeir, Tapažos, Šingu; hurad — Putumajo (se-žo Isanjogi Brazilijas), Žapur, Riu Negru.

Vezited oma 25 tuh. km pitte ühtes ližajogidenke. Amazonasan pävago om sättui ujumha laivoil 4300 kilometrhasai suspäi (Andihesai). Valdmerilaivad ujudas Manaushasai (1690 km jogensuspäi).

Kaikiš järedambad lidnad-portad (joginiškaspäi mödvedhe): Ikitos (Peru), Manaus, Obidus, Santaren, Belen (Brazilii).

Veden ližaduz tegese Amazonasan pohjoižiš i suvižiš ližajogiš erazvuiččen voz'aigan, sen tagut jogen veden tazopindan vajehtused penetas voden aigan. Eskai veden penen ližadusen aigan levedad avaruded upotas i sädas läbipäzmatomid soid.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Francisko de Orel'jana-konkistador avaiži Amazonkad evropalaižiden täht. Hän oli ezmäižen evropalaižišpäi, kudamb ristikoiči Suviamerikad sen kaikiš levedambas palas, Andilpäi augotaden. Vn 1542 kezal hänen jouk nägišti amazonlaižiden heim i torazi heid vaste. Nügüd' lugetas, miše hö oliba indejalaižikš mužikoikš da naižikš i toraziba rindati toine toiženke, vai pit'khibused indejalaižed-mužikad, kudambid ispanijalaižed lugiba naižikš irdnägon mödhe. Eziauguižin De Orel'jana tahtoi nimitada joged ičeze nimel, no valiči «Amazonas»-variantad toran jäl'ghe.

Pedru Tešeira-portugalijalaine ujui kaiked jogedme sen suhištospäi joginiškhasai vl 1639, hän tegi necidä ezmäižen kerdan evropalaižiden keskes. Kristobal' de Akun'ja-jezuit oli hänen ühteks kaimdajaspäi. De Akun'ja kirjuti da pästi ezmäižes matkas Amazonasadme.

Kazmusišt da živateläjišt[redaktiruida | redaktiruida purde]

Amazonasan bassein om mail'man genetine fond. Erazvuiččiden kazmusiden da živatoiden enamba millionad erikoid elädas sur'kulul avarudel, kudambad voib rindatada Avstralijanke pindan mödhe. Änikod — pol'tošt tuhad erikoid, puiden 750 erikod, linduiden 400 erikod, imetaiživatoiden 125 erikod i sel'grodatomiden živatoiden lujas äi erikoid elädas tropižen mecan kaikuččes kümnenellikkilometrižes tarhas. Erased neciš erikoišpäi oma ümbrikirjutandata tähäsai.

Igähižvihandan ekvatorialižen mecan klimat om räk da neps. Lämuz vajehtase +25...+28°C röunoiš vodes ümbri, eskai öl ei olele 20 Cel'sijan gradusad lämäd alemba. Paneb sadegid 2000-4000 mm vodes, erasišti enamba sidä. Tulleitomuz om mecan südäimes, vaiše torokan aigan puiden ladvad köläitas. Vähä vauktust ličeb puiden ladvoiden alle paksun lehtišton da lianiden kal't. Kirjav kazmusišt jügitoitab likundad edehe, avaruden čuraduz kadob sen tagut. Pidab paksus čapta ted likumha hot' vähäižin, penen matkan täht.

Lianad da vezililijad oma kaikiš harakterižed kazmused. Lianad kerttas puiden tüviš da oksiš ümbri, sadas sadametrišt pidust, kazdas ladvoid korktemba. Sigä ned löutas vauktust, sarakoitas, änikoitas da todas ploduid. Läz 800 pal'miden erikod kazvab Amazonasan randoil. Pal'mad kazdas sarikoil, mugažo üksin.

Endemižed sel'grodaižed oma kapibar, anakond, tapir, jaguar. Enamba 2 tuhad kaloiden erikoid elädas Amazonasas da sen ližajogiš. Äjad populärižed akvaruiman kalad oma rodul sišpäi — ozutesikš, guppi, mekankandajad, skalärijad, somuzmaimkalanvuiččed. Mugažo piranijad oma tetabad — lihansöjad kalad. Erased kalad anttas komedoid änid kontaktiruimha keskneze. Voib kulda änid joges üliči. Sil-žo aigal ei ole nägujan kontaktan voimust, sikš miše jogen veded oma lujas rabakahad, täuded mustad mad.

Londusen kaičend[redaktiruida | redaktiruida purde]

Amazonasan sel'v om üks'jäine mugoine ekosistem mail'mas. Puiden massine pilitiž grazib mureta i likvidiruida sidä. Mec om jo čaptud lophusai Manausaspäi suhišthosai molembidme randoidme. 1970-zil vozil enččed znamasižed mecavaruded kändihe omaluižikš, nece oli venu mahusen erozijale. Udessündutadas mecoid ištutaden, no kaznu mec om vaiše pala enččiš džunglišpäi. Kazmusiden da živatoiden äjad erikod kadodas mecan väran kävutandan taguiči.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]


Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]