Rugižbobaine
Rugižbobaine | ||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tedoklassifikacii | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Latinankel'ne nimi | ||||||||||||||
Centauréa cyánus L., 1753 | ||||||||||||||
|
Rugižbobaine (latin.: Centaurea cyanus), mugažo Murenduzhein paginoiš, om üks'vozne vai kaks'vozne heinäsine änikoičii kazmuz. Mülütadas Puzuänikoižed-sugukundha.
Leviganduz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Rugižbobaine om levitadud Evropan venos vös, Kavkazan pautkil, Keskuzazijas. Putub Venäman Sibiriš i Edahaižes Päivnouzmas. Kazmuz om invazivižeks erikoks Pohjoižamerikas i Avstralijas.
Kazvab nituil, pallištoidme, mecanröunoidme, teveridme. Lugese rujoheinäks pöudoil.
Ümbrikirjutand
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Jur' om värtmenvuitte hoik. Seikh om kauged oiged kül'gekaz, 15..100 sm kortte.
Änikoičeb kezakus-sügüz'kus. Rugižbobaižen änikoiden muju om erazvuitte, sinižespäi purpurižhesai, vauged harvoin. Plod om semnikaz, semnen i sen rusttan polhe harjan pidused oma läz ühtejiččed.
Kävutand
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Keratas änikoid, ottas kävutamižhe änikoid i keskuzližid änikpuzuid zelläks eriži. Hüvä medenkandai, andab nektaran i heid'omad kuivaigan eskai.
Rugižbobaine om varuline söte kodiživatoile, kauktad seikhed kuctas solišton löumaid umbaidusid.
Fol'kloras[1] mel'dünuded paniba änikoid päle, i ku rugižbobaine näidui ani teravas, ka lugetihe, miše armastuz ei olend ičekeskeine.
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ Michael Howard. Traditional Folk Remedies (Veroližed rahvahaližed abutused). — Ebury Press, 1987. — 160 lp. (angl.) ISBN 0712617310
Rugižbobaine Vikiaitas |