Mine sisu juurde

Sur' poukahtuz

Vikipedii-späi
Kaikusen šingotesen pordhišt

Sur' poukahtuz om tundištadud tedomehiden enambusel kosmologine model', ümbrikirjutab Kaikusen aigališt šingotest, tarkoiktemb Kaikusen levigandusen zavodindad, edel sidä Kaikuz oli singulärižes olendas.

Nügüd'aigan kactas ühtes Suren poukahtusen teorijad i palaban Kaikusen modelid, no nened konceptad oma ripmatomad toine toižespäi. Niiden todhuz vahvištase reliktižen sädegoičendan olemižel. Nügüdläine lugetud kacletud Kaikusen igä om 13,799 ± 0,021 mlrd vozid erases-se singulärižes augotižolendaspäi. Poukahtusen jäl'ghe Kaikuz levitase i vilugoičese rattemata.

Kaikusen šingotesen pordhad

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Aigan pordol nolaspäi i 10−40 sekundad Suren poukahtusen jäl'ghe nügüdläižen Kaikusen sündundan processad tegihe kosmižes singulärižusespäi. Lugetas, miše sil pordol Kaikusen substancijan lämuz i ninevuz oliba läz plankan znamoičendoid. Ei ole loptüd fizišt teorijad sen pordon täht. Pordon lopun jäl'ghe gravitacine ičekeskentehmine erigoitihe toižišpäi, i Suren ühtištusen pord zavodihe.

Läz 10−42 sekundas Suren poukahtusen kuron jäl'ghe fazine sirduz kucui Kaikusen eksponenciališt levigandust. Se pord sai Kosmine infläcii-nimitust i tuli lophu 10−36 sekundas Suren poukahtusen kuron jäl'ghe.

Sen pordon jäl'ghe Kaikusen sauvondmaterial oli kvarkglüonine plazm. Erasen aigan mändes lämuz poleni jäl'ghižen fazižen päličmänendan arvoimižihesai, nimitadas sidä päličmänendad bariogenezisaks. Sil pordhal kvarkad i glüonad ühtištuihe barionikš, mugomikš kut protonad i neitronad. Ühtenaigašti materijan (prevalirui) i antimaterijan sädand tegihe, ned annigiliruiba molembinpol'žikš da kändiba elektromagnitižeks sädegoičendaks.

Lämuden edesine polenend vei jäl'ghižennoks fazpäličmänendannoks, konz fizižed väged i elementarižed heneged sünduiba niiden nügüd'aigažes formas. Sen jäl'ghe nukleosintezan pordaz tuli.


Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.