Mine sisu juurde

Suvinaba

Vikipedii-späi
1. Suvinaba
2. Magnitine Suvinaba vl 2007
3. Geomagnitine Suvinaba
4. Sättumatomuden Suvinaba

Suvinaba vai Geografine Suvinaba om Man kaikiš suvižemb čokkoim sen Suvižes mapoliškos.

Geografijan andmused

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Suvinaba sijadase Antarktidan keskuzpalas, Polärižel mägitazangištol, 2835 m valdmeren tazopindal päl, sidä kesken jän sanktuz om 2700 m. Geografižed koordinatad oma 90°00′00″ suvišt levedust. Päiväine likub taivastme častomaraižen likumišt vaste.

Planetan punondvärtmuz läbitab naban. Pohjoižnaba om diametraližikš vastal'ne sille. Om vaiše pohjoine čuraduz Suvinabaspäi. Naba ei mülü aigvöihe formaližikš, no polärine AÜV:oiden «Amundsen — Skott»-stancii kävutab UTC+12:00-aigvönen (Uden Zelandijan aig). Polärine päiv da polärine ö vedadas läz pol'vot kaikutte.

Lähembaine meri om Rossan meri 1300 kilometras. Jäžom likub Suvinabal-ki, jän pind sirdase 10 m vodes Uedellan meren polehe, i kaikuccel vodel Suvinaban znamad pandas udhe sijha.

Klimat om arktine, vilu kuiv. Tal'vel (sulaku-sügüz'ku) keskmäine lämuz om −58 C°, kezal (tal'vku-viluku) −26 C°. Kaikiš korktemb fiksiruidud lämuz om −12,3 C° vl 2011. Paneb lunt 200 millimetrhasai vodes.

Suvinaban territorii ei mülü nimiččehe valdkundha kaiken Antarktikan kartte, se kävutase vaiše kožundtedoidusiden täht Kožundaktan Antarktikas aluseks.

Vn 1911 14. päiväl tal'vkud norvegijalaižiden ekspedicijan ühtnijad Rual' Amundsenanke pämeheks saisoiš Suvinabahasai ezmäižen kerdan mail'mas, kaik pörzihe tagaz. Ripmatoi britanine «Terra Nova»-ekspedicii Robert Skottanke pämeheks sase Suvinabahasai vn 1912 17. päiväl vilukud, kaik pölištuiba pördumižes. Vl 1956 panihe kaikenaigaižen «Amundsen — Skott»-stancijan alusen, neche vodhesai ristituid ei olelend Suvinabal avaidusen aigaspäi.