Mine sisu juurde

Tül'pan

Vikipedii-späi
Tül'pan
Tül'pan
Mectül'panad (Tulipa sylvestris)
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass: Üksidülehtesižed (Monocotyledoneae)
Kund: Lilijanänikoižed (Liliales)
Sugukund: Lilijanvuiččed (Liliaceae)
Heim: Tül'pan
Latinankel'ne nimi
Túlipa L., 1753
Areal
Image
     Londuseline      Introduciruidud


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 43104
NCBI 13305

Tül'pan (latin.: Tulipa) om äivoččiden heinäsižiden laukkerakahiden kazmusiden heim. Mülüb Lilijanvuiččed-sugukundha. Enamba 80 erikod, tipine om Gesneran tül'pan (latin.: Tulipa gesneriana).

Gesneran tül'pan i sen gibridad Fosteran tül'pananke oma kaikiš znamasižemb dekorativine kazmuz laukkeranke, lugetas läz 1800 kommertižid sortuid da toižendoid.

Libub Keskuzazijaspäi, kazvoi amuižen Tetis-valdmeren randal. Mecerikod oma levitadud Evrazijan suvitahondoidme. Kaikiš suremb erikoiden erazvuiččend vasttase Keskuzazijan mägirajoniš: Iranan pohjoine, Pamir i Tän'-Šan'.

Kul'turkazmused sünduihe Azijas 11. voz'sadal, kazvatadihe avaros Ottomanan imperijas 15.-18. voz'sadoil. Mail'man selekcijan i kazvatandan pärajon om Alamad 17. voz'sadaspäi.

Ümbrikirjutand

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Tül'panan heimon erikod kuvazuiba elämhä stepiš, letetazangištoden röunoil i mägitahondoiš. Niiden klimat om päivoikaz vilunke tal'venke, keväz' om lühüd neps, kezal om räk kuiv. Tül'pan ehtib kazda, änikoita i antta ploduid, jagada laukkerad lühüdan keväz'ližen vegetacijan aigan. Kezal kazmusen šingotez om lujas vitk i keskitase laukkeras. Jagab laukkerad joga vodel narcissan erineden. Tül'pan kazvab semnespäi änikoihesai koume-seičeme vot. Sädab žomid londuses.

  • Tulipa — heimon tipine, 54 erikod Keskuzazijas päpaloin, sidä kesken Gesneran tül'pan.
  • Eriostemones — 16..20 erikod, migriruihe Keskuzazijaspäi päivlaskmha i pohjoižhe.
  • Clusianae — 4 erikod Iranas i Gimalajiš, tipine om Kluziusan tül'pan.
  • Orythiya — 4 erikod, vasttas Kazahstanas, Kitaiš, Mongolijas i Sibiriš.