Mine sisu juurde

Ukrop

Vikipedii-späi
Ukrop
Ukrop
Änikoičijan ukropan ühthine nägu
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass: Kaksidülehtesižed (Magnoliopsida)
Kund: Vihmankatuzänikoižed (Apiales)
Sugukund: Sel'derejižed (Apiaceae)
Heim: Ukrop
Latinankel'ne nimi
Anéthum L., 1753
Üks'jäine erik

Anéthum graveolens L., 1753


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 29584
NCBI 40922

Ukrop (latin.: Anethum) om üks'voččiden heinäsižiden kazmusiden heim. Mülütadas Sel'derejižed-sugukundha. Heimon üks'jäine erik om Anethum graveolens.

Meckazmuz putub Suvipäivlaskmaižes i Keskuzazijas (Iran, Gimalajad), Pohjoižes Afrikas. Ukrop om levitadud mail'mas kuti linmaiden kul'turkazmuz.

Navedib päipaštokahid päivid, lämid da räkid kezoid, väghišt rohlenzoittud mahust. Ku kazvatadas semnikš, ka ei sa ištutada fenhelinke, gibridizacii linneb.

Ümbrikirjutand

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Hein om eriližmaguiženke hajunke. Seikh om püštoiged, oleleb 40..150 sm kortte, sarakoičese üläpalas. Lehtesed oma nitinvuiččed, alahaižed oma varzil, ülälehtesed išttas seikhel.

Änikuz om vihmankatusenvuitte, 15 santimetrhasai diametral, äiluguižed pakuižed änikod kazdas penikš vihmankatusikš. Änikoičeb kezakus-heinkus. Plodud (latin.: Fructus Anethi graveolens) küpsnedas heinkus-sügüz'kus. Ellipsanvuiččed semned oma 3..5 mm surtte.

Keratas semniden änikusid küpsendan aigan, kuivatas nedalid päiväižeta, sen jäl'ghe erigoittas semnid.

Ottas zelläks i kosmetikan abutuseks semnid (unotez), heinäd, efirvoid. Levitadud eriližmagutez, ližatas blödihe i konservihe hüvän litun i sömänsulatusen täht. Om paremba pučtäs kävutandaspäi gipotonijan statjaks.