Mine sisu juurde

Urazhein

Vikipedii-späi
Urazhein
Urazhein
Urazheinän Hypericum perforatum-erik om heimon tipine
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass: Kaksidülehtesižed (Dicotyledones)
Kund: Mal'pigiiänikoižed (Malpighiales)
Sugukund: Urazheinižed (Hypericaceae)
Heim: Urazhein
Latinankel'ne nimi
Hypericum L., 1753


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 21416
NCBI 55962

Urazhein (latin.: Hypericum) om äivoččiden heinäsižiden kazmusiden (päpaloin) heim. Mülüb Urazheinižed-sugukundha, sen tipine heim. Kazmused oleldas üks'voččed-ki lujas harvoin, i puttas toižid elonformid — penzhid i puid.

Heimon 490 erikod ühtenzoittas 36 sekcijha. Kazdas Pohjoižen mapoliškon venos i tropižes vöiš. Äi erikod om Keskmeren randoil. Tipine Hypericum perforatum-erik kazvab Venämas avaros.

Ümbrikirjutand

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Seikhed oma nell'tahkoižed tobjimalaz. Lehtesed oma ištujad vai lühüdoil varzil, niiden röun om siled. Urazheinän lehtesen pindal om penid läbinägujid vai mustoid rauguid. Änikod oma üks'jäižed vai äiluguižed, kuldataban pakuižen mujun, keradasoiš löuste- vai kändaz-änikuseks. Viž äniklehtest, vai nell' lujas harvoin.

Plod om konorüt. Küps plod jagase koumeks-videks äisemnižeks palaks, erasti palatoi vai marjanvuitte jagamatoi. Semned oma äiluguižed henod.

Urazhein andab mezjäižile äi heid'omad, enamba homendesidme. Nimitusen mödhe, ottas tervehtamha urasid. Rahvahaline medicin nevob unotesen kävutandad äjid kibuid vaste. Londuseline antidepressant. Kucub kibuid živatoil i humalzdoitab heid.