Venämas Vederistmiden edel[2] om vero risttä vet, londuseližiš vezištoiš-ki, mihe čaptihe ristanvuitte lähte jäs nimel iordan'. Edel kaikid ned čukaldase lähtkehe, ked oma ühtnüded arboindas Sünduman aigan, a mugažo čudilkad (bukoid) — miše grähkid pesta. Sid' lugese, miše Sünduman aigan kävui joudjas toine pol' iordanha lähteb. Vederistmiden aigan risttud vezi lugese tervehtoitajaks[3]. Papišt paneb vauged rizad päle necen praznikan aigan. Rahvahan arboindan-ki vero om edel Vederistmid, jätkase 12 päiväd RaštvoilpäiSünduman aigan (kaikenlaine mugoine arboind om kel'tüd oficialižel Cerkvil). Venärahvahan kalendar' Vederistmad-pühäd ühtištab pakaižidenke (m.n. «Vederistmiden pakaižed»).
Vepsläižiš küliš Sünduman aig lopiše Vederistmil. Praznikan kanun om sidotud «toiženke polenke». Rist kaičeb ristituid pahas vägespäi, naku muga tegese-ki ristoid kaikil iknoil, uksil, päčil, čogiš, erazvuiččil kaluil da mahtoil: tegese veičel, pirttihe hilel vai vezimujul, säresišpäi i klejase[4]. Pohjoižvepsläižiš küliš vätihe sajid jäl'ghe Vederistmäd.
Bolgarijas da Grekanmas veden ristindan jäl'ghe sädase praznikastundad horugvidenke vezištohopäi. Om vero tacta puine rist vedhe, i sen jäl'ghe kül'ptas lähtkes. Sada rist vedespäi om arvokaz tego. Praznikan nimi rahvahas Bolgarijas om «Jordanovden».
Ristan ecindan vero Bogojavlenii-praznikan edel Grekanmas (Mikonos-sar')
