Vederistmad

Andrea Verokkjo, «Valatuz», läz 1472—1475, Uficci-galerei

Vederistmad oma üks' hristanuskondan kaikiš surembiš praznikoišpäi (pühänikoišpäi). Praznuiše Iisusan Hristan valatusen Joan-Valatajal Iordan-joges znamaks vilukun 19 (6) päiväl. Valatusen aigan, Evangelijoiden mödhe, Iisusale lanksi Jumalan Heng kühkjaižen nägol. Ühten aigan siš Än' Taivhišpäi sanui: «Nece om minun armaz Poig, kudamb om minei mel'he».

Praznuičendan verod

• Venämas Vederistmiden edel om vero risttä vet, londuseližiš vezištoiš-ki, mihe čaptihe ristanvuitte lähte jäs nimel iordan'. Edel kaikid ned čukaldase lähtkehe, ked oma ühtnüded arboindas Sünduman aigan, a mugažo čudilkad (bukoid) — miše grähkid pesta. Sid' lugese, miše Sünduman aigan kävui joudjas toine pol' iordanha lähteb. Vederistmiden aigan risttud vezi lugese tervehtoitajaks. Papišt necen praznikan aigan paneb vauged rizad päle. Rahvahan arboindan vero edel Vederistmid om-ki, jätkase 12 päiväd Raštvoilpäi Sünduman aigan (kaikenlaine mugoine arboind om kel'tüd oficialižel Cerkvil). Venärahvahan kalendar' Vederistmad-pühäd ühtištab pakaižidenke (m.n. «Vederistmiden pakaižed»).

• Vepsläižiš küliš Sünduman aig lopiše Vederistmil. Praznikan kanun om sidotud «toižen polenke». Rist kaičeb ristituid pahas vägespäi, naku muga tegese-ki ristoid kaikil iknoil, uksil, päčil, čogiš, erazvuiččil kaluil da mahtoil: tegese veičel, pirttihe hilel vai vezimujul, säresišpäi i klejase. Pohjoižvepsläižiš küliš jäl’ghe Vederistmäd vätihe sajid.

• Bolgarijas da Grekanmas veden ristindan jäl'ghe sädase praznikastundad horugvidenke vezištohopäi. Om vero tacta puine rist vedhe, a sen jäl'ghe kül'ptas lähtkes. Sada rist vedespäi om arvokaz tego. Praznikan nimi rahvahas Bolgarijas om «Jordanovden».

Ristan ecindan vero Bogojavlenii-praznikan edel Grekanmas (Mikonos-sar')

Jordanovden Bolgarijas

Literatur

• Sündun Valatuz //Brokgauzan da Efronan enciklopedine vajehnik. 86 tomoiš. — Piter, 1890—1907.

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.