Mine sisu juurde

Viluhein

Vikipedii-späi
Viluhein
Viluhein
Hač (Caltha palustris) om Viluheinän tipine erik
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass: Kaksidülehtesižed (Magnoliopsida)
Kund: Vesnuhheinänikoižed (Ranunculales)
Sugukund: Vesnuhheinižed (Ranunculaceae)
Heim: Viluhein
Latinankel'ne nimi
Cáltha L., 1753


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 18453
NCBI 3448

Viluhein (latin.: Caltha) om äivoččiden heinäsižiden kazmusiden heim, mülüb Vesnuhheinižed-sugukundha. Lugetas kümne vai sen enamba erikoid (nell'kümnehesai) heimos, sikš miše mülütadas erasid erikoid eriližihe heimoihe, sil-žo aigal koumen levitadud erikon toižetumižmahtuz om luja.

Latinine nimituz libub amuižgrekan κάλαθος-sanaspäi (kalathos) «mall'» änikon forman tagut.

Heimon erikod oma levitadud Pohjoižen mapoliškon (Pohjoižamerik, Evrop, Sibir'), Andiden, Avstralijan i Uden Zelandijan venos vös, erased erikod elädas Arktikas. Viluheinäd kazdas sokhil tahondoil, luhtoil, jogiden i vezištoiden nepsoidme randoidme, om erikoid veden pindal.

Ümbrikirjutand

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Jurišt kogoneb lühüdoiš koveritomiš jurišpäi. Seikh sarakoičese. Kazmuz oleleb 15..80 sm kortte. Ünäižed siledad lehtesed čereduišoiš.

Änikod oma kaks'suguižed, pakuižen vai vauktan mujun. Pölükad i petkloižed oma äiluguižed, išttas spiraližešti ühtel lapakol änikalusel. Üks'jäine änik vai niiden pen' lugumär ühtel kazmusel. Plod kogoneb lehtesenvuiččiš paloišpäi (2—5—12), ned avaitas pidust' südäipärmged.

Ištutadas erasid erikoid saduiš dekorativižeks kazmuseks, viluhein ei küzu äjad. Om sätud sadformid landšaftan dizainan täht.

Kävutadas viluheinän erikoid medicinas. Ottas marinuidud butonid sömäks.

Valitud erikod

[vajehta | vajehtada lähtetekst]