Viluhein

Vikipedii
Mine navigeerimisribale Mine otsikasti
Viluhein
Viluhein
Hač (Caltha palustris) om Viluheinän tipine erik
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass: Kaksidülehtesižed (Magnoliopsida)
Kund: Vesnuhheinänikoižed (Ranunculales)
Sugukund: Vesnuhheinižed (Ranunculaceae)
Heim: Viluhein
Latinankel'ne nimi
Cáltha L., 1753

Wikispecies-logo.svg
Sistematik
Vikierikoiš

Commons-logo.svg
Kuvad
Vikiaitas

ITIS 18453
NCBI 3448

Viluhein (latin.: Caltha) om äivoččiden heinäsižiden kazmusiden heim, mülüb Vesnuhheinižed-sugukundha. Lugetas kümne vai sen enamba erikoid (nell'kümnehesai) heimos, sikš miše mülütadas erasid erikoid eriližihe heimoihe, sil-žo aigal koumen levitadud erikon toižetumižmahtuz om luja.

Latinine nimituz libub amuižgrekan κάλαθος-sanaspäi (kalathos) «mall'» änikon forman tagut.

Leviganduz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Heimon erikod oma levitadud Pohjoižen mapoliškon (Pohjoižamerik, Evrop, Sibir'), Andiden, Avstralijan i Uden Zelandijan venos vös, erased erikod elädas Arktikas. Viluheinäd kazdas sokhil tahondoil, luhtoil, jogiden i vezištoiden nepsoidme randoidme, om erikoid veden pindal.

Ümbrikirjutand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Jurišt kogoneb lühüdoiš koveritomiš jurišpäi. Seikh sarakoičese. Kazmuz oleleb 15..80 sm kortte. Ünäižed siledad lehtesed čereduišoiš.

Änikod oma kaks'suguižed, pakuižen vai vauktan mujun. Pölükad i petkloižed oma äiluguižed, išttas spiraližešti ühtel lapakol änikalusel. Üks'jäine änik vai niiden pen' lugumär ühtel kazmusel. Plod kogoneb lehtesenvuiččiš paloišpäi (2—5—12), ned avaitas pidust' südäipärmged.

Kävutand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Ištutadas erasid erikoid saduiš dekorativižeks kazmuseks, viluhein ei küzu äjad. Om sätud sadformid landšaftan dizainan täht.

Kävutadas viluheinän erikoid medicinas. Ottas marinuidud butonid sömäks.

Valitud erikod[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kacu mugažo[redaktiruida | redaktiruida purde]

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]