Viluhein
| Viluhein | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Hač (Caltha palustris) om Viluheinän tipine erik | ||||||||||||
| Tedoklassifikacii | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Latinankel'ne nimi | ||||||||||||
| Cáltha L., 1753 | ||||||||||||
|
Viluhein (latin.: Caltha) om äivoččiden heinäsižiden kazmusiden heim, mülüb Vesnuhheinižed-sugukundha. Lugetas kümne vai sen enamba erikoid (nell'kümnehesai) heimos, sikš miše mülütadas erasid-se erikoid eriližihe heimoihe, sil-žo aigal koumen levitadud erikon toižetumižmahtuz om luja.
Latinine nimituz libub amuižgrekan κάλαθος-sanaspäi (kalathos) «mall'» änikon forman tagut.
Leviganduz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Heimon erikod oma levitadud Pohjoižen mapoliškon (Pohjoižamerik, Evrop, Sibir'), Andiden, Avstralijan i Uden Zelandijan venos vös, erased-se erikod elädas Arktikas. Viluheinäd kazdas sokhil tahondoil, luhtoil, jogiden i vezištoiden nepsoidme randoidme, om erikoid veden pindal.
Ümbrikirjutand
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Jurišt kogoneb lühüdoiš koveritomiš jurišpäi. Seikh sarakoičese. Kazmuz oleleb 15..80 sm kortte. Ünäižed siledad lehtesed čereduišoiš.
Änikod oma kaks'suguižed, pakuižen vai vauktan mujun. Pölükad i petkloižed oma äiluguižed, išttas spiraližešti ühtel lapakol änikalusel. Üks'jäine änik vai niiden pen' lugumär om ühtel kazmusel. Plod kogoneb lehtesenvuiččiš paloišpäi (2—5—12), ned avaidasoiš pidust' südäipärmged.
Kävutand
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Ištutadas erasid-se erikoid saduiš dekorativižeks kazmuseks, viluhein ei küzu äjad. Om sätud sadformid landšaftan dizainan täht.
Kävutadas viluheinän erikoid medicinas. Ottas marinuidud butonid sömäks[1], mugažo ottas norid lehtesid i keittas heitten vet severt-se kerdoid polenemha morimen olendad, no üks'-se kazmusen otand südäimehe kucub gastritad. Toreh kazmuz om morii[2].
Erikod
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- Caltha appendiculata (kazvab Suviamerikan suves)
- Caltha dionaeifolia (kazvab Suviamerikan suves)
- Caltha introloba (Avstralijan al'pižed mägirajonad i Tasmanii)
- Caltha leptosepala — Hoikäniklehtesine viluhein (Pohjoižamerik)
- Caltha natans (Pohjoižamerikan ujui erik)
- Caltha novae-zelandiae — Uden Zelandijan viluhein
- Caltha obtusa (Uden Zelandijan Suvižen saren endemik)
- Caltha palustris — Hač, heimon tipine erik (Pohjoižen mapoliškon ven vö); om äi formid, sen paloin
- Caltha palustris var. alba — Vauged viluhein
- Caltha sagittata (Andiden erik)
- Caltha scaposa (Gimalajiden i Tibetan päivnouzman erik)
Kacu mugažo
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ Lapirov A. G., Solovjova V. V. Гидроботаника (Gidrobotanik) / 2. pästand. — 2022. — Lp. 210. (ven.)
- ↑ Gusinin I. A. Токсикология ядовитых растений (Morijoiden kazmusiden toksikologii). — M.: Sel'hozgiz, 1947. — 263 lp. — Lp. 75. (ven.)
 |
Viluhein Vikiaitas |