Voimujupirdand

Voimujupirdand om kuvadamižčomamahton toižend, kaikiš enamba levitadud Evropan kul'turas, sen sädused tegesoiš voimujuiden panendan kovapindale abul. Voimujupirdandan kuvandoičendan päine abutuz om muju.

Voimujupirdai tegeb kuvid, freskid da jumalaižid, minikuvid, teatrlavastusiden formitest. Voimujupirdandan čomamahton korged aig om edestadud francižel impressionizmal. Kall'voimujupirdand, pirdand vezimujuiden i guašan kävutandanke mülüdas grafikha tarkoiktemb, sikš miše mujun kel' ei ole päine niiden täht.

Necen čomamahton toižendas om äi kuvadamižmahtusid: ei ole muju ičeksaz vaiše (hromatižiden tonoiden kosketused), no mugažo ahromatižed tonaližed kosketused (muzavan i vauvhan kontrastad da nüansad), vauktusen i pil'vesen gradacijad, grafižed abutused (jono, siluet), mujušoidun faktur, kacegen saum, eriližed vajehtujad voimujud vauktusenmäran mödhe. Erazvuiččiden mahtusiden olemižespäi voimujupirdandan čomamaht voib säta sel'ktembid kuvid, antta täut el'gendust kuvatud objektan formas i avarudes, sädused tehtas levitadud londuseližiš materialoišpäi. Se om voimujupirdandan populärižusen päine sü.

Žanrad: religiozine, istorine, batalijoiden, mifologine, žanrine, animalistine i abstraktine voimujupirdand, portret, peizaž, sauvusen südäin, natürmort.

Voimujupirdandan sijaližed školad saiba tetabut keskaigan. Nügüd'aigan čomamahtoižed openduzaluzkundad oma levitadud: profškolad, kolledžad, radhonused čomamahtakademijoiš.