Mine sisu juurde

Aloe

Vikipedii-späi
Aloe
Aloe
Punvuitte aloe (Aloë arborescens), änikoičijoiden kazmusiden jouk
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass: Üksidülehtesižed (Monocotyledoneae)
Kund: Asparagusänikoižed (Asparagales)
Sugukund: Asfodeližed (Asphodelaceae)
Heim: Aloe
Latinankel'ne nimi
Áloë L., 1753


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 42772
NCBI 25641

Aloe (latin.: Aloë), om äivoččiden änikoičijoiden kazmusiden-sukkulentiden heim Asfodeližed-sugukundaspäi. Heim kogoneb enamba mi 500 erikospäi, Aloe perfoliata-erik om tipine. Elonform voib olda pu, penzaz, heinäsine kazmuz.

Kazmused Aloe-heimospäi libudas suvižen i tropižen Afrikan, Madagaskaran i Arabijan pol'saren pol'kuiviš agjoišpäi. Aloed navettäs lämäd da kuivad klimatad, mahttas kaita vet lehtesiden südäimes.

Punvuitte i järgeline aloed oma levitadud honuzkazmusikš.

Ümbrikirjutand

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Aloen lühüd seikh (vai tüvi) pid'oiteleb sanktoid lihakahid mekanvuiččid lehtesid. Erasiden erikoiden lehtesed sadas 60 santimetrad pitte. Lehtesen röun voib olda piine vai siled. Kazmused kaitas vet lehtesiš, niiden sanktuz voib ližaduda lujas. Ku kuivaig tuleb, ka kazmuz tacib alalehtesid i sauptab porid, veden purustuz poleneb.

Aloeiden änikod oma pened torvikahad seikhen ladvaks, oleskeldas vauktan, rusttan, pakuižen vai ruskedpakuižen mujun, änikuz om toppaz.

Kazmusen seikh i lehtesed mülütadas nenid tarbhaižid substancijoid: allantoin, londuseližed antioksidantad (B-kompleksan vitaminad, C- i E-vitaminad), beta-karotin (kändase A-vitaminaks organizmas). Tetihe aloen spravitajiš ičendoiš koume tuhad vozid tagaz völ, kirjutadud purtkiden mödhe.



Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.