Ibn Sina

Ibn Sina
pers.: ابن سینا
Mehen portret hobedan mall'an pindal Ibn Sinan mavzolejaspäi-kaumusespäi lugese tedomehen elon aigan portretaks
nimi sündundan jäl'ghe:	arab.: أبو علي الحسين بن عبد الله بن الحسن بن علي بن سينا
radmižen toižend:	filosof, runokirjutai, astronoom, arst, muusikateoreetik, fizikanmez', matematikanmez', himik, ethicist, Islamic jurist, kirjutai, Polühistor
sündundan dat:	980
sündundan sijaduz:	Afshona[d], Transoxiana[d], Samanid Empire[d]
kolendan dat:	18. kezaku 1037
kolendan sijaduz:	Hamadan[d], Kakuyids[d]
Ibn Sina VikiAitas
Om sädusid VikiPurtkiš

Ibn Sina, täuz' nimi om Abu Ali Husein ibn Abdullah ibn al'-Hasan ibn Ali ibn Sina (pers.: ابو علی حسین بن عبدالله بن سینا‎ Abū ‘Alī Husein ibn ‘Abdallāh ibn Sīnā; sünd. 16. eloku 980 Afšan-žilho Buhar-lidnanno, Samanidoiden valdkund, nüg. Uzbekistan — kol. 18. kezaku 1037 Hamadan-lidnas, Abbasidoiden halifat, nüg. Iran, mavzolei om saudud sihe kauman päl), om tetab kut Avicenna Päivlaskmmas, oli keskaigaine persine tedomez', filosof da lekar', päivnouzmaižen aristotelizman ezitai.

Islaman keskaigaižen mail'man kaikiš tetabamb da valatoitai filosof-tedomez', eli islaman šingotesen «kuldaižen aigan».

Biografii

Mez' oli Samanidoiden emiroiden i Dailemitoiden sultanoiden tanhaližeks lekarikš, radoi vizirikš Hamadanas erasen-se aigan.

Elon jäl'gmäižid vozid (1023−1037) mez' radnikoiči Isfahanas Ala ad-Daula-emiran tanhanno, siš tegihe Ibn Sinale sättujid arvomižid tedoradmižen täht. Hän oli emiran pälekarin i nevojan, oli kaimdajan sodamatkoiš eskai. Ühten mugoman aigan südäikohtun löumai läžund avaižihe Ibn Sinal, lekar' ei voi spravitada ičtaze i koli.

Eziauguižešti tedomez' oli mahapandud Hamadanas lidnan seinänno. Kahesan kun jäl'ghe hänen jändused oliba todud Isfahanha, mahapanihe niid tošti emiran mavzolejas.

Sädused

Mez' sädi kaik enamba mi 450 tedotöd tedon 29 sarakos, sidä kesken neniš: medicin, filosofii, astronomii, mehanik, himii, geologii, logik, runoišt. Tuliba meihesai vaiše 274 tedotöd, äjad oma kirjutadud runoil.

Koume enciklopedijad oma tedotöiden keskes:

• «Spravitandan kirj» («Kitab al'-Šifa», araban kelel) mülütab neniden sarakoiden tedoid: logik, fizik, biologii, psihologii, geometrii, arifmetik, muzik, astronomii, mugažo metafizik.
• «Tedoinformacijan kirj» («Daniš-name-i-alai», om kirjutadud vll 1024−1037 persijan kelel). Kogoneb nelläs jagusespäi: logik, metafizik, fizik, matematik. Lähtnu kadogehe Matematik-pala om kirjutadud tošti tedomehen Al'-Džuzdžani-openikal.
• «Lekarin tedon alused» (vai Medicinan alused, «Kitab al-Kanun fi-t-tibb»), antikaigan lekariden edeskirjutesed oma ümbriratud siš araban medicinan satusiden mödhe. Kätihe kirjad latinan kel'he äi kerdoid.

Homaičendad

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.