Mine sisu juurde

Bakbatai

Vikipedii-späi
Bakbatai
Bakbatai
Bakbatai Zagrebas, Horvatii
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass: Kaksidülehtesižed (Magnoliopsida)
Kund: Astränikoižed (Asterales)
Sugukund: Puzuänikoižed (Asteraceae)
Heim: Rodnikhein (Taraxacum)
Erik: Bakbatai
Latinankel'ne nimi
Taráxacum officinále (L.) Webb ex F.H.Wigg., 1780


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 36213
NCBI 50225

Bakbatai (latin.: Taraxacum officinale) om äivozne heinäsine kazmuz. Mülüb Puzuänikoižed-sugukundan Rodnikhein-heimho, sen tipine erik.

Kazmusen augotižlibund om Evrop da Azii, om importiruidud Pohjoižamerikha, nügüd' levganzi kaikedme mail'madme. Kazvab venon vönen nepsoiš tahondoiš: nituil, pallištoil, luhtoil, teveril, saduiš kuti rujohein.

Ümbrikirjutand

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Bakbatai kazvab 30 santimetrhasai kortte. Jur' om värtmenvuitte 60 sm pitte i läz kaht santimetrad sankte, juruseks üläpalas. Lehtesed oma pal'had pit'kad šorpakahad 5..45 sm pitte, 1..10 sm levette, kaik kazdas jurespäi. Änik oleleb viden santimetrad surtte cilindrižel seikhel.

Änikoičeb semendkus-kezakus, mugažo toižen kerdan sügüzel paksus. Tullei tob värtmenvuiččid semnid vauktoil alahöunhuzil kebnas. Ned semned idüdas siš-žo nedališ, ezmäižel vodel kazvab änikoita i semnita. Kazmusen kaik palad mülütadas karktad sagedad vauktad südäivet.

Ottas kävutamižhe bakbatajan kaikid paloid zelläks i sömkazmuseks. Varhapandas jurid (latin.: Radix Taraxaci) aigaližel kevädel vai möhäižel sügüzel, kävutadas tonizirujaks abutuseks, paremboičemha sömänsulatust, vemha travindsubstancijoid organizmaspäi poiš.

Mezjäižed kogotas heid'omad tobjimalaz änikoičendan aigan.