Freid Anna

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Anna Freid tatanke.

Anna Freid (germ.: Anna Freud; sünd. 3. tal'vku 1885, Ven, Avstrii — kol. 9. reduku 1982, London, Sur' Britanii) — Avstrijan augotižlibundan britanijalaine psiholog i psihoanalitik, Zigmund Freidan noremb tütär.[1][2] Ühtmudel Melani Kläinanke lugedas lapsiden psihoanalizan alusenpanijan.[3]

Biografii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Anna oli noremban i kudenden lapsen Zigmund Freidan i hänen Marta-akan kanzas. Hän valiči augotižškolan opendajan professijan ičeze päazjaks. Jäl'ges Ezmäišt mail'man voinad Anna jäti openduzradon i pühäti ičtaze tatale, rates hänen sekratarin da holitajan, i psihoanalizale. Pigai hän tuli Venan psihoanalitikoiden sebraha i ezini sigä ezmäizidenke edespaginoidenke. Vodel 1938, Avstrijan anšlüsan jäl'ghe, Freidoiden kanz oli pandud arestal alle, i Anna tatanke pigai taci Venan kerdhaks i tuli elämaha Londonha. Sures Britanijas hän jatkui tedoita psihoanalizad i šingotada ičeze tatan idejad, eriližešti laps'aigan psihologijan sferas. Vl 1947 Anna Freid pani Hemstedan klinikan alusen Londonha, kudamb oli kaikiš suremban lapsiden psijoanalitižen tervehtand- i openduzkeskusen sen aigan. Vl 1952 hän avaiži Londonas lapsiden terapevtkursad i klinikan, kudambad oliba ezmäižen aluzkundan lapsiden tervehtandan psihoanalizan metodal täht. Elon jäl'gmäižil vozil tedomez' radoi Jelin universitetas i jatkui šingotada ičeze idejad lapsiden psihologijan sferas. Anna koli Londonas voden 1982 redukun 9. päiväl. Hän iče nikonz ei olend mehel i hänel ei olend ičeze lapsid.

Tedonägendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Lindes ičeze tatan tedonägendoiden jäl'gnikan, Anna Freid šingoti ezikät psihoanaližid el'gendusid Minä:n polhe, i faktižešti pani uden neofreidistižen čuradusen psihologijas — ego-psihilogijan — alusen.[4] Hänen tedoližeks päedessatuseks tobjimalaz lugedas ristitun kaičijoiden mehanizmoiden teorijan tedoidust — mehanizmoiden[5], kudambiden abul Minä laptastab Se:n valatoitust. Mugažo Anna lujas edeni agressijan openduses, no üks'-se kaikiš suremban tondan psihologijaha oli lapsiden psihologijan (nece hänen edessatuz om ühthine Melani Kläinanke) i lapsiden psihoanalizan sädand. Hän tedoiži metodad, kut rata lapsidenke, sidä kesken Anna tedoiži udes psihoanalitižen teorijan vändsijadusid kazvatajile i lapsile heiden ičekeskentehmižes abun täht. Lapsed oliba Anna Freidan tedon da elon pämel'hetärtusen, erašti hän eskai sanui: «En meleta, miše olen hüvän objektan biografijan täht. Nacein, kaiked minun elod voib ümbrikirjutada ühtel sanundal — minä radoin lapsidenke!». Elon lopus tedomez', kudamb jo oli olnu Arvostuzprofessoran mail'man äjiden kaikiš surembiš universitetoišpäi, tartui melel toižhe agjaha, ühtenzoittud lapsidenke, — kanzoiktuz, hän radoi siš Jelin universitetas i pästi kaks' töd ühtmudel kollegidenke (kacu "Valitud tedotöd").[6]

Valitud tedotöd[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Ezisanad psihoanalizale opendajiden täht (Einführung in die Psychoanalyse für Pädagogen, 1926)
  2. Ego i kaičendan mehanizmad (Das Ich und die Abwehrmechanismen, 1936)
  3. Lapsiden psihoanalitine tervehtamine (The Psychoanalytic Treatment of Children, 1946)
  4. Normaline i patologine laps'aigas: šingotesen arvoind (Normality and Pathology in Childhood: Assessment of Development, 1965)
  5. Lapsen pämel'hetartusiden toižen polen taga (1973), ühtmudel Dž. Gol'šteinanke i A. Solnitanke.
  6. Lapsen pämel'hetartusiden edes (1979), ühtmudel Dž. Gol'šteinanke i A. Solnitanke.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Anna Freidan polhe / Krugosvet.ru. (ven.)
  2. Anna Freidan polhe / Psy-files.ru. (ven.)
  3. Peter Gay, Freud: A Life for Our Times. London, 1988. Lp. 469. (angl.)
  4. O. L. Zangwill, 'Freud, Anna' in Gregory ed.. Lp. 268. (angl.)
  5. Freud, A. (1937). The Ego and the Mechanisms of Defense. London: Hogarth Press and Institute of Psycho-Analysis. (Revised edition: 1966 (US), 1968 (UK)) (angl.)
  6. Yupbooks / Yalepress.yale.edu. (angl.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Nece kirjutuz Vepsän Vikijas: Фрэйд Анна.