Freid Anna
| Freid Anna | |
| saks.: Anna Freud | |
 Anna Freid tatanke vl 1913 | |
| radmižen toižend: | |
|---|---|
| sündundan dat: |
3. tal’vku 1895 |
| sündundan sijaduz: | |
| valdkund: | |
| kolendan dat: | |
| kolendan sijaduz: |
London, Suur-London[d], London[d], Sur' Britanii[9][1][2][10] |
| tat: | |
| mam: | |
| sait: | |
 Freid Anna VikiAitas | |
.svg){kind=small}
Anna Freid (saks.: Anna Freud; sünd. 3. tal'vku 1885, Ven, Avstrii da Mad'jaranma — kol. 9. reduku 1982, London, Sur' Britanii) — Avstrijan augotižlibundan britanijalaine psiholog i psihoanalitik, Zigmund Freidan noremb tütär[12][13]. Ühtmudel Melani Kläinanke lugedas lapsiden psihoanalizan alusenpanijan[14].
Biografii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Anna oli noremban i kudenden lapsen Zigmund Freidan i hänen Marta-akan kanzas. Hän valiči augotižškolan opendajan professijan ičeze päazjaks. Jäl'ges Ezmäišt mail'man voinad Anna jäti openduzradon i pühäti ičtaze tatale, rates hänen sekratarin da holitajan, i psihoanalizale. Pigai hän tuli Venan psihoanalitikoiden sebraha i ezini sigä ezmäizidenke edespaginoidenke. Vodel 1938, Avstrijan anšlüsan jäl'ghe, Freidoiden kanz oli pandud arestal alle, i Anna tatanke pigai taci Venan kerdhaks i tuli elämaha Londonha. Sures Britanijas hän jatkui tedoita psihoanalizad i šingotada ičeze tatan idejad, eriližešti laps'aigan psihologijan sferas. Vl 1947 Anna Freid pani Hemstedan klinikan alusen Londonha, kudamb oli kaikiš suremban lapsiden psijoanalitižen tervehtand- i openduzkeskusen sen aigan. Vl 1952 hän avaiži Londonas lapsiden terapevtkursad i klinikan, kudambad oliba ezmäižen aluzkundan lapsiden tervehtandan psihoanalizan metodal täht. Elon jäl'gmäižil vozil tedomez' radoi Jelin universitetas i jatkui šingotada ičeze idejad lapsiden psihologijan sferas. Anna koli Londonas voden 1982 redukun 9. päiväl. Hän iče nikonz ei olend mehel i hänel ei olend ičeze lapsid.
Tedonägendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Lindes ičeze tatan tedonägendoiden jäl'gnikan, Anna Freid šingoti ezikät psihoanaližid el'gendusid Minä:n polhe, i faktižešti pani uden neofreidistižen čuradusen psihologijas — ego-psihilogijan — alusen[15]. Hänen tedoližeks päedessatuseks tobjimalaz lugedas ristitun kaičijoiden mehanizmoiden teorijan tedoidust — mehanizmoiden[16], kudambiden abul Minä laptastab Se:n valatoitust. Mugažo Anna lujas edeni agressijan openduses, no üks'-se kaikiš suremban tondan psihologijaha oli lapsiden psihologijan (nece hänen edessatuz om ühthine Melani Kläinanke) i lapsiden psihoanalizan sädand. Hän tedoiži metodad, kut rata lapsidenke, sidä kesken Anna tedoiži udes psihoanalitižen teorijan vändsijadusid kazvatajile i lapsile heiden ičekeskentehmižes abun täht. Lapsed oliba Anna Freidan tedon da elon pämel'hetärtusen, erašti hän eskai sanui: «En meleta, miše olen hüvän objektan biografijan täht. Nacein, kaiked minun elod voib ümbrikirjutada ühtel sanundal — minä radoin lapsidenke!». Elon lopus tedomez', kudamb jo oli olnu Arvostuzprofessoran mail'man äjiden kaikiš surembiš universitetoišpäi, tartui melel toižhe agjaha, ühtenzoittud lapsidenke, — kanzoiktuz, hän radoi siš Jelin universitetas i pästi kaks' töd ühtmudel kollegidenke (kacu «Valitud tedotöd»-jagust)[17].
Valitud tedotöd
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- Ezisanad psihoanalizale opendajiden täht (1926, Einführung in die Psychoanalyse für Pädagogen)
- Ego i kaičendan mehanizmad (1936, Das Ich und die Abwehrmechanismen)
- Lapsiden psihoanalitine tervehtamine (1946, The Psychoanalytic Treatment of Children)
- Normaline i patologine laps'aigas: šingotesen arvoind (1965, Normality and Pathology in Childhood: Assessment of Development)
- Lapsen pämel'hetartusiden toižen polen taga (1973), ühtmudel Dž. Gol'šteinanke i A. Solnitanke.
- Lapsen pämel'hetartusiden edes (1979), ühtmudel Dž. Gol'šteinanke i A. Solnitanke.
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- 1 2 Anna Freud, Dr. — University of Vienna.
- 1 2 3 Gadzinski A. KALLIOPE Austria: Frauen in Gesellschaft, Kultur und Wissenschaft — W: Bundesministerium für Europa, Integration und Äußeres, 2015. — S. 204. — ISBN 978-3-9503655-5-9
- ↑ Encyclopædia Britannica
- ↑ Brockhaus Enzyklopädie — F.A. Brockhaus, 1796.
- ↑ Gran Enciclopèdia Catalana — Grup Enciclopèdia, 1968.
- ↑ GeneaStar
- ↑ Proleksis enciklopedija, Opća i nacionalna enciklopedija — 2009.
- ↑ A Historical Dictionary of British Women — 2 — Routledge, 2003. — P. 176. — ISBN 978-1-85743-228-2
- ↑ Deutsche Nationalbibliothek Record #118535307 // Gemeinsame Normdatei — 2012—2016.
- ↑ Find a Grave — 1996.
- 1 2 Kindred Britain
- ↑ Anna Freidan polhe / Krugosvet.ru. (ven.)
- ↑ Anna Freidan polhe / Psy-files.ru. (ven.)
- ↑ Peter Gay, Freud: A Life for Our Times. London, 1988. Lp. 469. (angl.)
- ↑ O. L. Zangwill, 'Freud, Anna' in Gregory ed.. Lp. 268. (angl.)
- ↑ Freud, A. (1937). The Ego and the Mechanisms of Defense. London: Hogarth Press and Institute of Psycho-Analysis. (Revised edition: 1966 (US), 1968 (UK)) (angl.)
- ↑ Yupbooks / Yalepress.yale.edu. (angl.)
Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]| Nece kirjutuz Vepsän Vikijas: Фрэйд Анна. |