Guajakil'

Guajakil'
Guayaquil
Lidnanznam;	Flag;
Valdkund	Ekvador
Eläjiden lugu (2022)	2,650,288 ristitud
Pind	354,48 km²
Pämez'	Akuiles Al'vares; (semendku 2023—,; Aquiles Alvarez)
Telefonkod	+593−4
Aigvö	UTC−5

Guajakil' (isp.: Guayaquil [ɡwaʝaˈkil]), oficialine nimituz Santjago de Guajakil' (isp.: Santiago de Guayaquil), om Ekvadoran kaikiš suremb lidn (kuti Kito-pälidn-ki) da meriport. Se om Guajasan agjan i Guajakilin kantonan administrativine keskuz.

Istorii[vajehta | vajehtada lähte]

Enččel indejalaižiden torguindlidnad sijazisoiš Guajakilin territorijal. Nügüdläižen eländpunktan aluz om pandud vl 1536 ispanijalaižil kuti Kaikiš hüväsuguine da kaikiš uskoline Santjago de Guajakil'-lidn (isp.: Muy Noble y Muy Leal Ciudad de Santiago de Guayaquil). Vl 1687 lidn eli varghudes läbi angližiden da francižiden merirazbainikoiden jäl'ghe. Vn 1860 22.-24. sügüz'kud rahvahanikoiden sodan Ekvadoras päine tora tegihe lidnan ümbrištos, Gabriel' Morenon i Gil'jermo Frankon sodaväged toraziba, i jäl'gmäižed saiba kilt. Vl 1896 lidnan znamasine pala oli muretud järedan lämoipalon tagut.

Guajakil' šingotase järedal meriportal (valdkundan merijüguiden kaks' koumandest), kivivoin ümbriradmižel, kalanpüdusel, sauvondan edheotandoil i turizmal.

Geografijan andmused[vajehta | vajehtada lähte]

Lidn sijadase valdkundan päivlaskmas, Guajas-jogen oiktal randal (isp.: Guayas) da Tünen valdmeren Guajakilin lahten randal. Istorine keskuz seižub 40 kilometras jogensuspäi, nell' metrad ü.m.t. keskmäižel korktusel. Matkad Kito-pälidnhasai om 250 km pohjoižpäivnouzmha orhal.

Klimat om tropine räk savannoiden. Kun keskmäine lämuz om +25..+27 C° vodes läbi. Ekstremumad oma +15,8 C° (uhoku) i +37,3 C° (keväz'ku). Paneb sadegid 1263 mm, kaks' sezonad oleskeldas. Vihmsezon oleleb El' Ninjo-nägusen pordon aigan vilukus-sulakus, paneb 200..332 mm kus. Kuivsezon oleskeleb vilun Gumbol'dtan joksmusen valatoitusen aigan, paneb 87 mm kezakus-kül'mkus kaikes pordos (1..6 mm elokus-redukus). Pened manrehkaidused oma kaikenaigaižed, lidn alištub torokaldoihe. Jäl'gmäine järed manrehkaiduz oli vn 2016 16. päiväl sulakud (7,8 ballad, kaks' mest pölištui).

Tobmuz[vajehta | vajehtada lähte]

Guajakil' jagase 72 nimitadud territorialižeks sektoraks.

Edeližed lidnan pämehed (isp.: alcalde) oma Sintia Viteri (Cynthia Viteri, semendku 2019 — semendku 2023), Haime Nebot (Jaime Nebot, eloku 2000 — semendku 2019).

Eläjad[vajehta | vajehtada lähte]

Vl 1950 lidnan eläjiden lugu oli 258 966 ristitud, sabustihe millionad läz 1980-nt vot. Kaikiš suremb lidnan i kantonan ristitišt om nügüd'. Kaik 3,6 mln ristituid elihe ezilidnoidenke vl 2022 (oli 3,1 mln vl 2019), se oti videndest valdkundan ristitištos. Kaik 2 350 915 eläjad oli kaikes Guajakilin kantonas 4196,37 km² pindal vl 2010.

Hristanuskond om levitadud, kaikiš amuižeb — katoline jumalankodikund.

Transport[vajehta | vajehtada lähte]

Avtobusad, «Metrovía»-kiruhavtobusad (koume maršrutad), maršruttaksid da taksid oma kundaližeks transportaks lidnas. Om raudteühtenzoitust Kito-pälidnanke Duran-ezilidnaspäi Guajas-jogen vastrandal.

Guajakilin rahvahidenkeskeine civiline lendimport Hose Hoakin de Ol'medo-runokirjutajan nimed^[1] (GYE / SEGU, 3 mln passažiroid vl 2019) sijadase vides kilometras pohjoižhe lidnan keskusespäi. Tehtas reisid Suviamerikan i Keskuzamerikan lähižihe maihe, Nju Jorkha, Majamihe, Madridha i Amsterdamha, mugažo Ekvadoradme (passažiroiden pol').