Mine sisu juurde

Kalendar'

Vikipedii-späi
Oficialižikš kävutadud kalendarid mail'man valdkundoidme (2019, voib olda toižid kalendarid religijan sferas):      Grigorianine kalendar'      Grigorianine kalendar' toižen eran kävutandanke      Toižed kalendarid      Grigorianižen i nacionaližen kalendariden paralleline kävutand

Kalendar' (latin.: calendarium «velgkirj»: Amuižes Rimas velgnikad maksoiba procentoid kun ezmäižil päivil-kalendoil) om aigan suriden keskustoiden lugendsistem, om alusenpandud taivhaližiden hibjoiden (Päiväine i/vai Kudmaine) likundan periodižusel.

Nimitadas kalendarikš voden päividen nimikirjutest jagandanke nedalikš i kuikš znamoitud praznikoidenke. Pästtud periodižikš tedonandmižkirj ližatedoidenke joga päiväle nimitase kalendarikš mugažo.

Kalendarin nened toižendad oma märhapandud: päiväižkalendar', kudmaižkalendar', päiväižkudmaižkalendar'. Paindud toižendad: jumalankodikalendar', laudkalendar', rahvahankalendar', rebitamižkalendar', seinkalendar'.

Kaikiš enamba levitadud mail'mas om grigorianine kalendar', siš kalendar'voz' zavodiše 1. vilukud i lopiše 31. tal'vkud. Sen ližaks, tetas enamba mi 60 kalendarid mail'man rahvahil.

Ezmäižed kalendarid libuiba sän cikližiden vajehtusiden lugendan tarbhaižusespäi. Vozne «kalendarine rengaz» oli sätud živatvodijoiden pol'kalaidajil heimoil Nabta-Plais (nüg. Egiptan territorijal) läz vit tuhad vozid EME, voden zavodind oli znamoitud Sirius-tähthan tulendal. Se kalendar' abuti märita heimole, konz varastada sättujan paimnemha vihmsezonan augud i lopud. Gozekan rengaz (nüg. Saksanmas) oli sätud läz sil-žo aigal, sen lugend zavodihe Päivänvauktusen kaikiš lühüdambal hätkeližusel.

Venäman vanh i uz' stilid

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Evropan maiden tobman palan erineden, Venäma vajehti julianišt kalendarid grigorianižeks äjan möhemba 1582. vot. Voden 1918 aigan se tegihe erazvuiččikš valdkundan paloidme rahvahanikoiden sodan tagut, kontroliruidud bol'ševikoil palas 14. uhoku tuli vilukun 31. päivän taga kerdalaz.

Venäman vanh i uz' stilid erinedas nenikš:

Erižuz, päivid Pord (julianižen kalendarin mödhe) Pord (grigorianižen kalendarin mödhe)
10 5. reduku 1582 — 18. uhoku 1700 15. reduku 1582 — 28. uhoku 1700
11 19. uhoku 1700 — 17. uhoku 1800 1. keväz'ku 1700 — 28. uhoku 1800
12 18. uhoku 1800 — 16. uhoku 1900 1. keväz'ku 1800 — 28. uhoku 1900
13 17. uhoku 1900 — 15. uhoku 2100 1. keväz'ku 1900 — 28. uhoku 2100