Karvmarjad

Karvmarjad küpsnendan aigan, Šotlandii, Sur' Britanii

Valdkund:	Kazmused
Palakund:	Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass:	Kaksidülehtesižed (Magnoliopsida)
Kund:	Kivenmurendaiänikoižed (Saxifragales)
Sugukund:	Karvmarjanvuiččed (Grossulariaceae)
Heim:	Ribes
Erik:	Karvmarjad

Latinankel'ne nimi

Ríbes úva-críspa L., 1753

Sistematik
Vikierikoiš

Kuvad
Vikiaitas

ITIS 504800

NCBI 135518

Karvmarjad (latin.: Ribes uva-crispa) om madal plodpenzaz. Nece om Ríbes-heimon erik, mülüb Karvmarjanvuiččed-sugukundha.

Leviganduz

Kazmuz libub Päivlaskmaižes Evropaspäi i Afrikan pohjoižespäi. Voib vastata meckazmuseks Evropan keskuses i suves, Kavkazal, Keskuzazijas, Afrikan pohjoižes, Pohjoižamerikas. Severz'-se sortuid oli sätud Anglijas 17. voz'sadan zavodindas, siš aigaspäi plodun suruz ližadui severzihe-se kerdoihe.

Kazvab penzhištos mägiden kivipautkil. Ištutadas saduiš, ka lindud todas semnid lähižihe mecoihe, i muga karvmarjad kändasoiš meckazmuseks.

Ümbrikirjutand

Penzaz kazvab 1..1,2 metrhasai kortte. Kor' om muzahahk vai muzabur, koritase, vezoil om hahkan mujun. Barbad oma ogakahad, noril om penid mustoid čokkoimid. Urbad oma karvakahad koričmad. Lehtesed oma kehkrakahad koume-vižlabaižed härmäkod kudhe santimetrhasai pitte, piiženke röunanke. Vihandan vai rusttan polhe änikod kazdas semendkus, üks'..koume änikod lehtesen kaimlospäi.

Plodud oma ellipsan vai šurun kartte sonekahad marjad 12..40 mm surtte, oleldas siledad vai karvakahad. Küpsnedas kezakus-elokus. Ehtnüded marjad oleskeldas pakuižen, purpurižen vai vihandan mujun. Mülütadas saharad 13,5 procenthasai.

Kävutand

Ottas sömäks veresid ploduid vai tehtas nenid söndtavaroid: keitiž, tisel', konfetsüdäin, kompot, žele, ližatas vinoihe. Voib kuivata, marinuida marjoid, vai henota i pudotada saharad.

Tetas enamba pol'tošt tuhad karvmarjoiden sortuid, kul'tiviruidas venos vös. Kazmuz alištub gavedijile-travijoile paksus.

Rahvahaline medicin kävutab marjoid substancijoiden vajehtusen palahtelendad i razvdust vaste, utandzelläks, kuti kuzen- i sapinajai abutuz^[1].

Karvmarjad oma tarbhaine medenkandai kazmuz, kaikiš aigaližemb marjpenzhišpäi^[2].

Homaičendad

↑ Gubanov I. A. da tž. Дикорастущие полезные растения СССР (NSTÜ:n ližakahad meckazmused) / vast. red. T. A. Rabotnov. — M.: Misl', 1976. — 360 lp. — Lpp. 157−158. (Geografan i matkadajan tedonandmižkirjad-märhapanijad.) (ven.)
↑ Abrikosov H. N. da tž. Крыжовник (Karvmarjad) // Словарь-справочник пчеловода (Mezjäižvodijan vajehnik-tedonandmižkirj) / Tegii Fedosov N. F.. — M.: Sel'hozgiz, 1955. — Lp. 158. (ven.)

Karvmarjad Vikiaitas

[1] Gubanov I. A. da tž. Дикорастущие полезные растения СССР (NSTÜ:n ližakahad meckazmused) / vast. red. T. A. Rabotnov. — M.: Misl', 1976. — 360 lp. — Lpp. 157−158. (Geografan i matkadajan tedonandmižkirjad-märhapanijad.) (ven.)

[2] Abrikosov H. N. da tž. Крыжовник (Karvmarjad) // Словарь-справочник пчеловода (Mezjäižvodijan vajehnik-tedonandmižkirj) / Tegii Fedosov N. F.. — M.: Sel'hozgiz, 1955. — Lp. 158. (ven.)

[1]

[2]