Kilimandžaro
Kilimandžaro (suah.: Kilimanjaro) om koumepäine mägi Tanzanijan da Kenijan röunal. Se om potencialižikš aktivine vulkan. Mägenpäd oma Tanzanijan territorijas, sen pohjoižpäivnouzmas. Afrikan kaikiš korktemb mägi[1] (Kibo-vulkanan Uhuru-mägenpä — 5891,8 m[2]) mülüb Päivnouzmafrikanižhe mägitazangištho, no se om seižui üksnäze mägi todeks.
Kilimandžaro seižub Masai-mägitazangištos, sen keskmäine korktuz — 900 m meren pindan päl. Ei ole dokumentiruidud lavanheitandoid Kilimandžaron polhe. Tägälaižiš legendoiš starinoitas, miše vulkanal aktivižuz oli 150..200 vot tagaz. Vl 2003 tedomehed löuziba, miše sulatadud lav sijadase 400 metras Kibo-mägenpän krateran pindalpäi. Om-ki varuz, miše vulkan longahtaškandeb, sikš ku longoitesed jo oleškeliba. Se azj vedaiži surele lavanheitandale.
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Neniden lumekahiden mägenpäiden ezmäine johtutez oli 2. voz'sadal meiden erad, mäged znamoičese Ptolemejan geografižel kartal. Kilimandžaron avaidusen dataks lugetas 1848. voz', semendkun 11. päivän, tegi avaidust saksalaine Iohannes Rebman-pastor. Vn 1889 redukun 5. päiväl saksalaine Gans Mejer-matkadai da avstrijalaine Lüdvig Purtšeller hänen ühtes saihe Kibo-mägenpähäsai ezmäižen kerdan. Vll 1902−1918 mägel Vil'gel'm-kaizeran mägenpä-nimi oli (saks.: Kaizer-Wilhelm-Spitze). Nügüdläine nimi sündui suahili-keles, se znamoičeb «mägi, kudamb hoštab» ezimeletaden.
Geografii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]
Röun Kenijanke mäneb pohjoižil da päivnouzmaižil pautkil. Kilimandžaro-mägi ülenub kesked tazosavannad, ka se om kaikiš korktemb üks'jäine mägi mail'mas[3][4]. Mägi otab läz 70 x 50 km pindad, vai 388 500 gektarad[5], sijadase 340 km suvhe ekvatoran pirdalpäi. Lämoimägi om läz konusanvuitte, kogoneb koumes päižes mägenpäspäi — ned oma sambnuded vulkanad: Šir päivlaskmas (3962 m), Kibo (5891,8 m) keskuses da Mavenzi (5149 m) päivnouzmas. Vulkan mülüb Kilimandžaron rahvahaližhe puištho täuzin. Läz 250 penembid konusoid oma niiden koumen mägenpän molembil pautkil «lodeh/suvipäivnouzm»-värtmudel. Matkad Indižen valdmeren radpolehesai om 270 km, Tanzanijan Dodom-pälidnhasai — 380 km orhal suvipäivlaskmha, Nairobihesai (Kenijan pälidn) — 200 km matkad lodeheze.
Gidrologii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Kilimandžaron jäžom om Kibo-mägenpäl vaiše. Vl 2003 sen pind oli kaks' nellikkilometrad. Severz'-se voz'kümnid tagaze lumesine šapuk näguihe lujas hüvin, i nügüd' se kostub heredas. Tedomehiden andmusiden mödhe, kesked vozid 2020−2030 jäžomad ei linne, sikš ku äi mecad čaptas. Arni lumi mecan purutusišpäi lankteb mägenpähä.
Transport
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Kilimandžaron rahvahidenkeskeine lendimport sijadase vižkümnes kilometras suvipäivlaskmha mägenpälpäi. Vspäi 1971 se radab kaiken regionan hüvüden täht, sen rahvahaližiden puištoiden täht. Kenijan čuraspäi ei ole infrastrukturad päiči policijan postoiš. Libund vastmägehe om lasktud Tanzanijan čuraspäi vaiše.
Al'pinizm
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Mitte taht ristit voib libuda kaikiš korktembale Uhuru-mägenpäle eskai eriližeta vaumičendata, no akklimatizacii tarbhaičese.
Mavenzi-mägenpäle libundan täht kaik-se pidab vastkall'oihe libundan mahtoid lumedme da jädme.
Libundan vastmägehe aigan ristit läbitab läz kaikid klimatižid zonoid, kudambad oma Man pindal, lähembuden ekvatorannoks tagut.
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ African geodetic reference, AFREF newsletter #7, septembre 2008 // Geoinfo.uneca.org.
- ↑ Filomena Naves, Portugueses 'tiraram' 3,2 metros ao Quilimanjaro. // Diário de Notícias (dn.sapo.pt). — 2009. — Vilukun 17. päiv. (port.)
- ↑ Global Volcanism program — Kilimandžaron prezentacii. — Volcano.si.edu. (angl.)
- ↑ Kilimanjaron geologii. — Climbmountkilimanjaro.com. (angl.)
- ↑ Mihe koskub Kilimandžaro-mägi? — Climbmountkilimanjaro.com. (angl.)
Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- Kilimandžaro-mägen rahvahaline puišt (tanzaniaparks.com). (angl.) (saks.) (fr.) (jap.) (kit.)
- Web-kamer ozutab Kilimandžaro-mäged eläbalaz kilicam.com-saital. (angl.)