Mine sisu juurde

Kojeghein

Vikipedii-späi
Kojeghein
Kojeghein
Kojegheinän ühthine nägu, Francii
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass: Kaksidülehtesižed (Magnoliopsida)
Kund: Astränikoižed (Asterales)
Sugukund: Puzuänikoižed (Asteraceae)
Heim: Kojeghein (heim) (Artemisia)
Erik: Kojeghein
Latinankel'ne nimi
Artemísia absínthium L., 1753


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 35445
NCBI 72332

Kojeghein (latin.: Artemisia absinthium) om äivozne heinäsine kazmuz hobedakahanke ližamujunke da lujanke hajunke. Heimon tipine erik, mülütadas Puzuänikoižed-sugukundha.

Kazmusen augotižlibundan tahondad oma Evropas, Azijan päivlaskmas i Afrikan pohjoižes. Invazivine erik Pohjoižamerikas (kazvatadas i sadas void).

Kojeghein kazvab pustolänil, pidust' teid i mecanröunoidme. Navedib venod nepsut i väghišt neitrališt mahust.

Ümbrikirjutand

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Oiktoiden seikhiden korktuz voib olda 50..200 sm, erasti pol'penzhan pojav. Jur' om värtmenvuitte, sarakoičese. Seikh om sarakoikaz üläpalas. Kazvab äi lühüdoid plodutomid vezoid alusespäi. Seikhen pindan faktur om hoban pojav, hobedan mujun. Lehtesiden varden piduz poleneb kazmusen alahaspäi ülähäsai.

Pakuižed änikod oleskeldas kezakus-heinkus (Venäma). Änikuz om löustkekaz, kogoneb tophikahiš paloišpäi. Plod om burahk semnikaz nügunke, läz üht millimetrad pitte, küpsneb änikoičendan jäl'ghe.

Kazmuz om pakaiženvastaine, seižui kuivaigpordod vaste. Äikerdoičeze semnil.

Ottas kävutamižhe kuivatud seikhid zelläks. Lujas karged kazmuz. Sadas tarbhaižid zell'substancijoid voišpäi.

Kojegheinän unotez om absentan tarbhaine komponent.