Mine sisu juurde

Merikukoi

Vikipedii-späi
Merikukoi
Merikukoi
Merikukoi
Tedoklassifikacii
Valdkund: Živatad
Tip: Sel'gjäntkeižed (Chordata)
Klass: Lindud (Aves)
Heimkund: Charadriiformes
Sugukund: Charadriidae
Heim: Merikukoid (Vanellus)
Erik: Merikukoi
Latinankel'ne nimi
Vanellus vanellus (Linnaeus, 1758)
Areal
Image
     Pezoitelendan tahod     Läbivozne areal     Tal'vdund


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 176481
NCBI 100859
Merikukoin muna, Francii, 2012

Merikukoi (latin.: Vanellus vanellus) om Evrazijan venon vönen i Pohjoižafrikan kezalind, mülüb Charadriidae-sugukundha.

Lind om levitadud Evropadme järghižikš suvhe polärižes pirdaspäi, kezalindud tal'vdudas Keskmeren regionas. Azijas merikukoi pezoitelese venon vönen tahoidme, tal'vdub Anatolijan pol'sarel, Iranas, Indijan pohjoižes, Kitaiš i Japonijan suves.

Kezalindud valitas elänzoitamha kattud harvoil penzhil luhtoid i nepsoid nituid, heinäkahid soid.

Ümbrikirjutand

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Höunhišt om must da vauged tobjimalaz. N'ok om must, sil'm om muzaburan mujun, nell'sor'mižiden käpšuiden muju om babarman polhe. Suugad kehkralaz 21..23 sm pitte, niiden maihutuzkeskust — 67..87 sm. Täuz'igäine hibj om 28..33 sm pitte, 128..330 g vedutte.

Lind tuleb leten tehta pezad kezapaikoiden aigan völ (uhokun lop — keväz'ku), teravan vilugoitusen aigan sirdase suvhe. Ei varaida ristitun olendad. Pezoitelese man kopuižes. Emäč munib koume..nell' munad pezha, hauttas ižačunke ühtes. Merikukoin poigaižed mahttas mända peitho hüvin.

Lendab čomin, ižačud bobuštudas emäčuid il'mvändoil edel äikerdoičendan processad. Emäčun harjut om lühüdamb, höunhišton metalline hoštuz om vällemb mi ižačun. Sötlese bumbakoil i niiden gaved'madoil tobjimalaz, da toižil sel'rodatomil.