Morž

Moržan tün'valdmerine alaerik, emäč poigaiženke

Valdkund:	Živatad
Tip:	Sel'gjäntkeižed (Chordata)
Klass:	Imetaiživatad (Mammalia)
Heimkund:	Lihansöjad (Carnivora)
Sugukund:	Moržižed (Odobenidae)
Heim:	Moržad (Odobenus)
Erik:	Morž

Latinankel'ne nimi

Odobenus rosmarus (Linnaeus, 1758)

Areal

Sistematik
Vikierikoiš

Kuvad
Vikiaitas

ITIS 180639

NCBI 9707

Morž (latin.: Odobenus rosmarus) om järed imetaiživat. Eläb Man viluiš agjoiš, valdmeriden randoiden rindal. Se om üks'jäine eläb erik Moržižed-sugukundas.

Voib tundištada täuz'kaznut moržad kebnašti hänen pit'kiden ezižiden hambhiden taguiči.

Ühthine tämbäine lugu om läz 129..230 tuhad eričuid. Vl 2008 Moržan päiv om ottud oficialižekš pühäčuks (24. kül'mkud).

Alaerikod

Kaik kaks' alaerikod om moržal:

Odobenus rosmarus rosmarus Linnaeus, 1758 — atlantine morž,
Odobenus rosmarus divergens Illiger, 1811 — tün'valdmerine morž.

Erigoittihe koumant erikod paksus — laptevine (Laptevoiden merespäi), no genetikan nügüdläižiš tedoidusišpäi nägub, miše ned moržad oma tün'valdmerižen alaerikon kaikiš päivlaskmaižembaks populäcijaks.

Etimologii

Vajeh koskub venän море- («meri») da мороз-vaihiže («pakaine»), no se om rahvahanetimologii vaiše. Vajeh tuli ühtes saamen kelišpäi todeks (mоršа vai morššâ formas). Evropan toižile kelile vajeh voi tulda suomen mursu-sanan kal't. Venän морж-vajeh om kirjutadud ezmäižen kerdan vl 1526.

Ümbrikirjutand

Morž om järed merine živat, hänen nahk om lujas sanged. Ezižed ülähäižed hambhad oma pit'kad lujas. Hänen levedal kärzal om äi sanktoid kovid habinoid, niiden lugu voib olda seičemesadadhasai. Moržal ei ole irdaližid korvid, hänen sil'mad oma pened.

Nahk om kattud lühüdoil pakuižil hibusuzil, niiden lugu väheneb moržan igän ližadusen mödhe. Vanhil moržil nahk om läz alastoi.

Živatad ujudas hüvin lujas. Morž mahtab astta mugažo, hot' eläb veden rindal kaiken. Järgeline veduz sase 800..1700 kilogrammhasai.

Elo

Morž ei mahta astta kuivadme madme hüvin, sikš hö elädas randoiden rindal päpaloin. Nened meriživatad elädas Man viluiš agjoiš vaiše.

Moržad keradasoiš surihe joukuihe järgeližikš da kaitas toine tošt rohtusenke. Živatad oma varukahad vihankandajad vedes, sikš miše voidas mureta venehid eskai, no oma tünäd ku niken ei telusta heile. Moržad mahttas mujada ristitud sures keskustaspäi, sikš pidab läheta heidennoks tulleid vaste.

Homaičendad