Mujuherneh
| Mujuherneh | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 | ||||||||||||
| Tedoklassifikacii | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Latinankel'ne nimi | ||||||||||||
| Genísta L., 1753 | ||||||||||||
|
Mujuherneh (latin.: Genista) om äivoččiden kazmusuden heim. Mülüb Bobanvuiččed-sugukundha. Läz 90 erikod i 10 gibridad.
Leviganduz[vajehtada | vajehtada lähte]
Heimon ezitajad kazdas Keskmeren randoil, Evropas i Pohjoižamerikas. Severz'-se dekorativižid erikoid om intoduciruidud Avstralijha.
Navettäs kuivid letemaid, kivekahid mahusid mouckivenke. Elädas kuivaigan, päivännavedijad. Ei voigoi päzda liigas nepstoindaspäi i lujiš pakaižišpäi.
Ümbrikirjutand[vajehtada | vajehtada lähte]
Madalad penzhad, pol'penzhad vai lianad. Lehtesed oma pened ünäižed, kazdas tophikš. Erased erikod oma ogahakahad.
Henoiden änikoiden äjüz nägub kuti hernhuded paugus. Änikod oma pakuižen mujun, oleldas vauktalaz i hajukahad erasti. Kazdas toppaz-änikusil barban agjas i kaimolurbišpäi. Konz gaved' tuleb leten änikon päle, ka erasiden erikoiden änikod avaitas ühtel kurol i anttas heid'omad gavedin sel'gha.
Äikerdoitas semnil, harvamb i hubin vihandoil čokvezoil.
Kävutand[vajehtada | vajehtada lähte]
Ištutadas erasid erikoid dekorativižikš i mahusen pindan varmdusen täht. Kozad i lambhad södas tahtonke, lehmäd ottas vaiše nälgan aigan.
Järgeline mujuherneh (Genista tinctoria) sättub samha pakušt mujud, hot' kazmuz om morii.
Valitud erikod[vajehtada | vajehtada lähte]
- Genista anglica — Anglijalaine mujuherneh
- Genista canariensis — Kanarine mujuherneh
- Genista corsica — Korsikaine mujuherneh
- Genista florida — Floridine mujuherneh
- Genista germanica — Saksalaine mujuherneh
- Genista linifolia — Pölvhanvuitte mujuherneh
- Genista scythica — Skifine mujuherneh
- Genista tinctoria — Järgeline mujuherneh, heimon tipine erik
Homaičendad[vajehtada | vajehtada lähte]
 |
Mujuherneh Vikiaitas |