Mine sisu juurde

Palačjaugaižed

Vikipedii-späi
Palačjaugaižed
Palačjaugaižed
Palačjaugaižiden erazvuiččend
Tedoklassifikacii
Valdkund: Živatad
Tip: Palačjaugaižed
Latinankel'ne nimi
Arthropoda Siebold, 1848


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 82696
NCBI 6656

Palačjaugaižed (latin.: Arthropoda) oma meren i kuivman živatoiden tip.

Latinankel'ne nimi libui grekan kelen sanoišpäi: amuižgrek.: ἄρθρον artron «niveleh» i amuižgrek.: πούς-sanan genitiv ποδός podos «jaug».

Živatoiden ümbrikirjutadud erikoiden keskes kaikiš paksumbad oma palačjaugaižed (enamba 1,3 mln erikoid, 78 %). Palačjaugaižiden erikoiden todesine lugu voib sadas 10..30 millionhasai.

Tipan ezmäižed živatad sünduiba edel kembrijad läz 550 mln vozid tagaz vai kembrijan aigan, läksiba kuivmale. Ezimeletadud ühthine ezitat sötlihe vezišton pohjan sadegil. Palačjaugaižiden erikod elänzoittas läz kaikid ümbrištoid i valatoittas niid: valdmeri, reskveded, kuivma, makarad igähižen lumen jonohosai, letas atmosferas kilometrhasai kortte.

Ümbrikirjutand

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Palačjaugaižiden hibj om segmentiruidud, kogoneb tagmoišpäi. Hibj om kattud täuzin hitinanmülüjal kutikulal, siš om vahvembid keskustoid (skleritoid) i notkid membranoid. Kazdas verendan aigan vaiše. Rakanvuiččiden skelet mülütab äi kal'cijan karbonatad (CaCO3). Kaik vai erased lopused oma palakahad, niil om likundan, hengindan, kaičendan i tabadandan funkcijoid. Sömänsulatuzsistem om differenciruidud, söte henotase südäikohtas.

Elädas üks'päin tobjimalaz. Erased gavedid ozutadas socialižusen korktad tazopindad.

Palačjaugaižed oma sötkeks živatoiden toižiden erikoiden täht, ühtnedas mahusensädandha i organižiden substancijoiden londuseližhe pörundha, pölüstoittas kazmusid, mugažo levitadas tartläžundoid i todas pahut maižanduzkul'turoile.

Ristitud ottas rakoid sötkeks. Mezjäižed i šuukun Bombyx mori-lipkaine oma ičevuiččikš maižanduzživatoikš.