Sol'hein

Sol'hein
Änikoičijan sol'heinän ühthine nägu
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta) Klass: Kaksidülehtesižed (Dicotyledones) Kund: Uniheinänikoižed (Caryophyllales) Sugukund: Grečanvuiččed (Polygonaceae) Heim: Rumex Erik: Sol'hein
Latinankel'ne nimi
Rúmex acetosélla L., 1753
Sistematik Vikierikoiš Kuvad Vikiaitas ITIS 20934 NCBI 61450

Sol'hein (latin.: Rumex acetosella) om äivozne heinäsine kazmuz. Mülüb Grečanvuiččed-sugukundha (Polygonaceae).

Toižed nimitused dialektoiš: jurutk, kikilistud, muiktad, patrakod, hebonkel' i hebonmuigičud.

Leviganduz

Kazvab Evropas, Keskuzazijas, Sibiridme i Afrikan pohjoižen Atlas-mägil. Invazivine rujohein AÜV:oiš, putub avaros jonikaižen plantacijoil, valičeb niid-žo arvoimižid, mi nece marj-ki.

Sol'hein navedib rohlid vägitomid muiktoid mahusid (Rumex acetosa-erikon erineden), kazvab letkesižil nituil, kivekahil pindoil, mugomiš nepsoiš tahoiš kut jogiluht i soröun. Kazmused elänzoittas aigaks uzid vajehtadud ristitul landšaftoid.

Ümbrikirjutand

Sol'hein voib olda 10..40 sm kortte. Seikh nimitase varzing:oks, se voib olda püštoiged vai kover i sarakoičese rusttahkoikš barbikš üläpalas. Severz'-se seikhid kazdas juren čokkoimespäi. Lehtesed oma 1,5..5 sm pitte, lehtesen levedusen i pidusen proporcii om läz 3 : 8.

Äikerdoičese juriden paloil kebnas. Om Lycaena phlaeas-lipkaižen gaved'madoiden kandaikazmuseks.

Kävutand

Sol'heinäl ei ole znamasišt sötmižarvust kabjživatišton täht. Ku lehm söb äi necidä heinäd, ka uit linneb hänel.

Ottas kävutamižhe palahtoitimeks saguden tehmižen aigan. Lehtesed oma karktad magul, no limonan lujanke hajunke, i erasti ottas niid kulinarijha ližadamha blödale magud da hajud, kut vihoštesen pala i garnir.

Kacu mugažo

• Tuličud (Rumex acetosa)
• Koiranmuiktad (Rumex confertus)
• Jänišantomaine (Oxalis acetosella)