Jonuz

Vedadud lämuzvedimel jügujonuz.

Jonuz om likundrivi raudtel lapastadud vagonoišpäi vedimenke vai motorvagonanke. Nägujad da kulundsignalad oma olmas jonusel, kudambad znamoitas sen «päd» da «händad». Erižed vedimed, motorvagonad, avtomotrisad da drezinad platformal mugažo lugetas jonusikš.

Kaikutte jonuz sab ičeze nomer joga tekeskustan täht, muga dispetčer erištab erazvuiččid jonusid.

Jonusen vedand om tedo jonusiš da niiden likundas.

Istorii

   Päkirjutuz: Raudtetransportan istorii.

Vl 1825 sügüz'kun 27. päiväl ezmäine kundaline Stokton — Darlington-raudte oli avaitud pohjoižpäivnouzmaižes Anglijas, se oli 40 km pitte. «Locomotion»-puruvedim oli vedanu ezmäšt jonust tedme. Vl 1830 sügüz'kun 15. päiväl ezmäine Liverpul' — Mančester-raudmagistral' oli avaitud. Necil raudtel vaiše vedimed vediba jonusid, i jonusiden likund oli järgetud ezmäižen kerdan jonusiden likundan grafikan abul. Vl 1837 redukun 30. (kül'mkun 11.) päiväl Venälaižen imperijan ezmäine kundaline raudte oli avaitud — Carskoje Selon raudte (nügüdläižil koordinatoil — Vitebskan päraudtestancijaspäi Piteriš Puškin- i Pavlovsk-lidnoihesai).

Ezmäine jonuz, «Locomotion»-puruvedim om ezinenas.

Jonusiden likundan organizacii formiruiškanzihe, sidä kesken ližazihe signalizacijad likundan grafikale. Zavottihe erištada jonusid avaruzidme, sen ühtes varatoittihe vedimid signalil varutamha ičeze lähenduses. 19. voz'sadan kahtendel polel sädihe vägevambid puruvedimid, paremboičeškanzihe likundrivid, sikš miše siloi oli voimuz ližata jonusiden vedust da pigut. Kävutaškanzihe metallramoid vagonoiš puramoiden sijas. Sen ližaks, sädihe i juritihe eloho pnevmatižid azotimid, nece vei likundan varuitomut udele korktusele. Sauvoihe kaikiš surembid raudmagistralid mail'mas — Amerikaine transkontinentaline raudte AÜV:oiš i Transsib-raudte Venämas. 19. voz'sadan lopus juritaškanzihe eloho avtomatišt lapastust AÜV:oiš. Nece lapastuz laski ližata vedandkingitesid, i jonusen vedusen edesine ližaduz tegihe röunadamatomaks. Nevondkundaližen Ühtištusen raudteil kävutaškanzihe lapastust 1930-nziš voziš.

20. voz'sadan ezmäižel nelländesel jätksihe paremboita likundrived. Vedimed videnke radajale värtmudenke da sen enamba likuškanziba ottud täudehe kormadushe teil. 1920-nzil vozil tegimišt pästaškanzi nell'värtmuzližid vagonoid, niiden jügutoitmižvoind oli korktemb. Puruvedandan ližaks, elektrine vedand levigaškanzi, lidnalaižes raudtetransportas päpaloin (tramvai, metro, ezilidnalaižed elektrojonused). Vl 1924 nevondkundaližed inženerad kodviba ezmäižid mail'mas magistraližid lämuzvedimid. Päličmänend lämuzvedandale i elektrižele vedandale andoi jonusiden vedusen da piguden znamasišt ližadust, necen sün tagut puruvedimiden pästand tuli lophu šingotadud maiden enambuses 1950-nzil vozil.

Likundrivi

Klassižen el'gendusen mödhe jonuz om likui tedme čep' ühtištoittud toine toiženke vagonplatformišpäi («ajoregišpäi») — likundriven ühtnikoišpäi. Erištadas vedadud likundrivi — vagonad, kudambid kävutadas jüguiden da passažiroiden vedamižen täht, i ičelikui — vedimed da motorvagonad, ned likutadas jonust.

Vedadud likundrivi

   Päkirjutuz: Vagon.

Vagon om jonusen päkomponent, sikš miše vedadas jüguid da passažiroid arni siš. Voib rindatada raudtevagonan istorijad kaiken raudtetransportan istorijanke, se augotihe 18. voz'sadal völ kaivuzvagonuzišpäi. Ezmässai vagonad oliba kaks'värtmuzližed vagonuziden kartte, ned oliba odvad relativižikš, oli kebn tehta niid. Nell'värtmuzližed vagonad vajehtiba niid, kaks' kaks'värtmuzlišt telegut tegihe vagonan kävupalaks. Necišpäi kova kezroiden baz lüheni znamasižikš, vagonoiden mülütandmahtuz kändusihe tegihe varmdaks. Nügüdläižiden vagonoiden metallasižed konor'ad (pulläd) ližatas niiden varuitomut. Kävutandan mödhe erištadas jüguvagonoid i vagonoid passažiroiden täht.

Ičelikui raudterivi

Ičelikui raudterivi pidab vedmaha jonust likumižhe. Mugoižen likundriven toižendad oma vedim, motorvagon i niiden ühtmuz — vedandagregat.

Vedim om platform raudtel ühtenke likutimenke da sen enamba. Likutim sädab kertikurod kezroil. Kezrad vastaimižpandas rel'soidenke, i kertikuro kändase vedandkingiteseks. Olii jonusen ezinenas vedim vedatoitab kaiked vagonoiden rived lapastusiden kal't. Vedimiden pätoižendad: avtonomižed (ičeze energijan purtkenke) i avtonomijata (elektruz oigeneb likutimile verkon kal't).

Motorvagon — se om vagon likutimenke. Vedimespäi erineden, motorvagonan pullänsüdäimine avaruz kävutase vedamha jüguid. Ku vedim om kadotusekaz, ka mugoižid vagonoid kävutadas — lidnansüdäimižiden da ezilidnalaižiden ajoiden aigan vedamha kebnoid jüguid vähäižin. Motorvagon ližavagonoidenke — se om kaikenaigaine likundrivi. Sidä kävutadas, päpaloin, passažiroiden vedamižen täht elektroenergijal, no počtjonused-ki oma olmas, dizel'likutimidenke mugažo. Motorvagonad i ližavagonad voidas olda miččel putui järgendusel. Motorvagonoiden lugu ližadab stancijoiden suren lugumäran statjas i lujiden pautkusiden olendan tagut.

Pirdlikutimen statjas elektroenergii kändase oikti edheastujan likundan energijaks (maglev, monorel's). Jonuz ajab induktoran da metalljonon magnitižkendoiden vastaimižpainegen tagut.

Jonusiden sädand

Projektiruind da lugustuz

Projektiruindan haškusel märitas päharakteristikad — jonusen vedust, sidä lugetas tonnoiden tuhil. Veduz märičeb ten keskustan läbiajandmahtust, vedimen valičendoid, vedimiden verdad i niiden sijid likundrives. Vedusen ülämäraine ližaduz alendab vedamižen arvod kerdalaz, no kucub vedimiden kormadusen ületandad, ned muretas paksumb, ičemaksarv ližadab hätkeks.

Nened parametrad märitas jonusen vedusen üläröunoid: ten pautkused, vedimiden parametrad, kaikiš mürkiden pautkusiden piduz, lapastusiden varmduz, jonusen likahtamižen sijalpäi voimuz. Sid' märitas jonusen vagonoiden lugu tetes kaikuččen vagonan toižendan ümbrimäraižes palas. Sen jäl'ghe märitas kaiken jonusen pidust tetes vagonoiden da vedimiden pidusiš. Pidab kodvda jonusen pidust, miše vasthaotandan voimuz oli kaikidme raudtestancijoidme. Se om tarbhaine, sikš miše jonusen pala voib jäda toižel tel, putta kärauzimele, nece azj veb avarijannoks.

Formiruind

Lost-sortiruindstancijan park Vologdas.

Raudten vagonriven formiruind tegese stancijoil, tobjimalaz sortiruindstancijoil, sen aigan erigoittas toižid vagonrivid paksus. Voib vajehtada vagonoiden järgendust peniden vedimiden abul, no nece mahtuz ei sättu surile vagonrivile (om vitk lujas). Kävutadas «sortiruindmägut»-mahtust niiden täht. Sen aigan likutadas mägudele raudterived, sen jäl'ghe edelpäi erigoittud vagonad ičeze ajadas pautkusen alle. Päivitai vaiše oigendab niiden aigaižel kärauzimil tarbhaižele tele da poleneb pigut pandud pautkusihe vitkodimil. Kompjuter voib oigeta muugotid nenid processid, voib ümbrirata 7 jonust kaikuččel časul avtomatizacijan abul. Toižin sanoin, ajadas toižikš üht vagonrived 9 minutas keskmäral.

Vagonriven formiruindan aigan muite sortiruida kerdan, kogota vagonoid da ühtištoitta niid lapastusil om vähä. Sen paloin, ei sa panda äi joudjid vagonoid jügutoittud vagonoiden edehe, vagonoid varuližidenke jüguidenke — passažirjonusihe, poukahtuzsubstancijoidenke — kebnas süttujiden jüguiden taga. Ku vagonoiden lopstancijad oma erazvuiččed, ka naprihe ühtenzoitta niid gruppihe lopstancijan mödhe.

Specialižed radnikad (ümbrikacujad/kaclijad) ümbrikactas likundrived löudmaha vigoid vagonoiden konstrukcijas, mugažo ohjandimiden murendusid jüguiden vedamižes. Lapastadas vedint vagonoihe i kodvdas azotimiden hüväd radod da niiden vaumhut kaikes jonuses, toižin pautkusen aigan jonuz voib tehtas ohjandamatoman. Ku homaičendoid ei ole, ka anttas jonusen dokumentoid i lasktas lähtta. Kodvdas azotimid ajon-ki aigan hillehtaden poletas pigut märitud znamoičendhasai.

Klassifikacii

Jonusiden klassifikacii om erazvuitte lujas. Voib jagada niid neniden kriterijoiden mödhe:

• Jügun toižendan mödhe — passažirjonuz, počtbagažjonuz, jügujonuz, jüguižpassažirjonuz, jüguižbagažjonuz, sodavägijonuz.
• Likundan piguden mödhe — üläkiruhjonuz, kiruhjonuz, pigustadud jonuz.
• Vedamižen edhuden mödhe — edahaine, oiged, sijaline, ezilidnalaine, ühtenzoittud jonused.
• Reisan paksuden mödhe (passažirjonusiš) — läbivoččed, kezaližed da üks'kerdaižed jonused.

Ü ž š č ü ä ö — «» j.

Jonusiden likundan organizacii

Jonusiden likundan grafik

Jonusiden likundan grafikan ozutez.

Jonusiden likundan grafik om magistraližiden raudteiden organizacijan aluz. Sidä mureta ei sa. Grafikan olend olmas järgendab jonusiden likundad, kävutab jonusid racionaližešti. Grafikan mödhe kaikutte jonuz sab ičeze nomer, se om parakaz ühten čuradusen täht da paratoi vastal'žen čuradusen täht. Necen nomeran ližaks, kaikutte jügujonuz sab ičeze indeks formiruindan stancijas, kudamb om olmas jonusen uden formiruindan stancijhasai. Ku jonust ei ole grafikas, ka sille anttas nomer üks'kaik, necen jonusen märhapanendan aigan.

Irdkosketused

• Jonusiden aigplan Suomenman da Venäman keskes. (angl.)
• «Hyperloop One»-kompanijan oficialine sait. (angl.)

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.